Avoimuus on yritykselle lisäresurssi

Kaupungin omistuksessa oleville yrityksille avoimuus ja läpinäkyvyys avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko palvelu- ja hallintoprosessin pitäminen kaikille kansalaisille avoimena open source –tyyliin ei estä tuloksellista yritystoimintaa eikä vaikeuta sen kehittymistä. Päinvastoin. Läpinäkyvyys moninkertaistaa palauteprosesseja, virtaviivaistaa hallintoa ja nopeuttaa toiminnan kehittymistä.

Läpinäkyvyydessä ei ole kyse vain siitä, mitä asioita halutaan pitää julkisena ja mitä ei. Eikä kyse ole vain siitäkään, mikä julkisuuslain linjan mukaan on julkista tietoa ja mikä ei. Kyse on paljon laajemmasta ja syvemmästä asiasta. Kyse on siitä, että prosessit pidetään koko ajan ikään kuin julkisella tarjottimella kaiken kansan nähtävillä, kommentoitavina ja arvioitavina. Yritys asettaa prosessinsa suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin asti alttiiksi jatkuvalle julkiselle tarkastelulle, myös niiden hallinnoinnin, ohjaamisen ja johtamisen. Lait rajaavat joitakin asioita julkisuuden ulkopuolelle, mutta todellisuudessa niin vähän, että prosessit voidaan pitää läpinäkyvinä. Mutta miksi yrityksen kannattaa tuollaiseen ryhtyä?

Läpinäkyvyyden kautta yritys saa laajemman piirin osaamista käyttöönsä. Yritys ei ole silloin enää vain omien johtohenkilöidensä, hallituksensa ja työntekijöidensä osaamisen varassa. Käyttöön tulee arvaamattoman suuri määrä osaamista yrityksen ulkopuolelta: asiakkailta, asiantuntijoilta, yhteistyötahoilta, poliitikoilta. Monipuolinen ja laaja ulkopuolisten piiri osaa, havaitsee, analysoi ja ideoi myös sellaista, mihin yrityksen sisällä ei kyetä. Mutta ulkopuolisen osaamisen saamista pitää haluta ja sen antaminen pitää tehdä helpoksi ja innostavaksi.

Läpinäkyvyys mahdollistaa monipuolisen ja jatkuvan palautteen, ja kattavammin kuin yritys sisältä päin useinkaan kykenisi järjestämään. Läpinäkyvyys vähentää yrityksen sokeita pisteitä prosessien kaikissa vaiheissa. Oman toimintansa julkisesti arvioitavaksi laittaminen tarjoaa yritykselle ulkopuolisia peilauspintoja ja sellaisiakin, mitä yrityksen sisältä ei löydy. Runsaammat ja säälimättömätkin palautevirrat pitävät yrityksen paremmin ajan hermolla. Mahdolliset ylioptimistiset käsitykset omasta toiminnasta karisevat läpinäkyvyyden kautta nopeammin ja suoremmin. Huonoihin toimintatapoihin joudutaan reagoimaan nopeammin. Läpinäkyvyys suojaa virheellisiin toimintatapoihin urautumiselta.

Läpinäkyvyys tuo toiminnalle voimakkaampaa kehittämispainetta kuin asioiden pitäminen julkisuudelta piilossa. Läpinäkyvyyden lisääminen voidaan alussa kokea ahdistavaksi, koska se voi uhata tuttuja, turvallisia ja hyviksi luultuja toimintatapoja. Läpinäkyvyys tuo usein muutospaineita myös totuttuihin käsityksiin asiantuntijuudesta, kehittämis- ja tuotekehittelyprosessien toteutustapoihin ja valta- ja johtamiskuvioihin. Kehittymisen ja kehittämisen pakko kasvaa ja sitä on tehtävä entistä nopeammin.

Vaikka läpinäkyvyyden kautta yritys voi saada käyttöönsä osaamista, arvokastakin, ja ilmaiseksi, niin panostustakin tarvitaan. Läpinäkyvyyden ylläpito ja hyödyntäminen voi vaatia panostamista ajattelutapojen ja asenteiden uudistamiseen, toiminnan johtamistapoihin sekä vuorovaikutus-, viestintä- ja palauteprosessien hallintataitoihin. Ja se ei aina ole helppoa, varsinkaan silloin, jos niissä on juututtu menneen maailman malleihin.

Ja tähän lopuksi esimerkkejä paikallisista kaupungin omistamista yrityksistä, joissa läpinäkyvyydestä olisi ollut hyötyä ja ajoissa. Läpinäkyvyyden kautta yrityksen käyttöön olisi tullut sellaista osaamista, mitä yrityksellä itsellään ei ollut riittävästi.

Havainnollisia esimerkkejä löytyy mm. Innoparkista. Sen johtamisen ja valvonnan ongelmat olisi voitu tunnistaa ja ratkoa aikaisemmin, jos ne olisivat pitkin matkaa olleet altistettuina avoimelle julkiselle tarkastelulle. Myös osa tytäryhtiöharharetkistä olisi voitu välttää, jos läpinäkyvyyden kautta kehään olisi saatu enemmän osaamista strategisten vaihtoehtojen arvioinnista, ydinosaamiseen keskittymisestä ja sen ulkopuolelle menevien alojen kilpailutilanteesta ja menestystekijöistä. Innoparkin surullisen kuuluisat korkojohdannaissopimukset olisivat todennäköisesti jääneet tekemättä, jos laajemmat piirit olisivat ennen päätöksentekoa päässeet käymään huolellista ja kriittistä pohdintaa johdannaisten luonteesta ja riskeistä.

Sosiaalikehitys Oy:n tappioputkeen olisi todennäköisesti puututtu nopeammin, jämäkämmin ja käytetty voimakkaammin vaikuttavia ratkaisukeinoja, jos toimintatavat olisivat koko ajan olleet julkisella tarjottimella näytillä, arvioitavana ja mahdollistaneet kriittisen ja neuvovan laajemman piirin tarkastelun.

Työsyke Oy:n kilvoittelu kovasti kilpaillulla alalla voisi saada lisää eväitä läpinäkyvyyden kautta. Julkistaustaisen yrityksen oma osaamispääoma harvoin on riittävä menestymiseen kovilla markkinoilla. Toimintatapojen, painotusten ja kehittämissuuntien altistaminen jatkuvalle julkiselle tarkastelulle saattaisi tuoda yritykselle lisää arvokasta palautetietoa ja myös kehittämisideoita. Läpinäkyvyys voisi tuoda myös yhtiön hallitukselle lisäpuhtia, jos hallitus ja sen jokainen jäsen joutuisi julkisella tarjottimella uudelleen ja uudelleen osoittamaan hallitustyöskentelylle ja sitä kautta yritykselle tuomansa lisäarvon. Kilpailutuksen välttämispyrkimykset tai sen mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista kaikki eivät todennäköisesti läpäisisi kriittistä julkista tarkastelua.

Hyötyjä on muitakin. Niiden saaminen ei kuitenkaan tule automaattisesti kuin Manulle illallinen. Työläintä ei kuitenkaan ole läpinäkyvyyden vaatimien käytännön menetelmien toteuttaminen. Paljon merkityksellisempää on perinteisten rajoittavien ajattelutapojen ja uskomusten kyseenalaistaminen.

Jätä kommentti

css.php