Julkisuuslain tarkoitus?

Demokratiaan ja politiikkaan kuuluvat olennaisesti monenlaiset näkemykset ja niiden väliset avoimet keskustelut, kriittisetkin. Hämeenlinnan kaupungissa on vuosien kuluessa usein viitattu julkisuuslakiin ja sen henkeen ja linjaan. Käsitykset siitä, kuinka hyvin tai huonosti sitä on noudatettu, eroavat hämmästyttävän paljon laidasta laitaan.

Toisaalla vakuutetaan, että kaikessa on toimittu ja toimitaan julkisuuslain ja myös sen hengen ja linjan mukaisesti. Tätä kantaa edustavat vahvasti Kokoomuksen ja demarien luottamushenkilöjohto, mutta myös ylin virkamiesjohto. Toisaalla taas on kritisoitu, että julkisuuslain henkeä ja linjaa ja ajoittain myös itse julkisuuslakia on rikottu ja rikotaan. Tätä kantaa edustavia löytyy lähinnä muista puolueista, joskin ajoittain yksittäisiä harvoja myös Kokoomus-demari –suunnasta.

Noin suuret näkemyserot hämmästyttävät. Esimerkiksi allekirjoittanut on vuosien kuluessa toistuvasti nostanut esiin esimerkkejä julkisuuslain tarkoituksen ja hengen rikkomisesta erityisesti kaupungin yhtiötoimintaan liittyen. Ja aivan päinvastaista mieltä on ollut mm. Kokoomuksen Sari Rautio. Viimeksi blogikommentissaan hän pyysi allekirjoittaneelta: ”Kerropa Jari yksikin esimerkki vaikka tuosta lempiaiheestasi, julkisuuslain hengen ja linjan rikkomuksista, joka on tullut esiin uusien konserniohjeiden aikana?”

Hyvä pyyntö, mutta ennen jo tuttujen esimerkkien toistamista on välttämätöntä ensin avata keskustelua julkisuuslain tarkoituksesta ja ydinideasta, koska kaupungissamme siitä näyttää olevan aivan liian monenlaista ymmärrystä. Ja aiheen avaaminen on yhä ajankohtaisempaa siksikin, koska mitä enemmän kaupungin palvelujen tuottamista on siirretty yhtiöihin, sitä epäselvempään suuntaan tuo ymmärrys on näyttänyt liukuvan.

Siksi kysyn ensin sinulta, Sari Rautio, ja samalla muiltakin lukijoilta: mikä sinun mielestäsi on julkisuuslain tarkoitus?

75 kommenttia artikkeliin “Julkisuuslain tarkoitus?”
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Jari!
    Oletan, lain tarkoitus on mm. kunnallisten päätösten läpinäkyvyyden lisääminen.
    Perustuslain 12§ mukaan jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista asiakirjoista.
    Ko. asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä.
    Tiedonsaantia ei saa rajoittaa ilman laillista perustetta, eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen.
    Saamastani palautteesta päätellen oletan, että lakia on tulkittu varsin persoonakohtaisesti,
    kuntalaisen aktivoiduttua tiedon alkulähteille janoamaan.
    Johtuneeko asiantuntemattomuudesta, omavaltaisesta, väljästä tulkinnasta, tms…
    Julkisuuslain 20§ säädetään myös viranomaisen aktiivisesta velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa.
    Siis AKTIIVISESTA.
    Ei riitä pelkästään se, että viranomainen antaa halutun tiedon sitä pyydettäessä.
    Ko. lain tarkoitus on siis tuoda oletan,
    myös tiedon valoa vapaaehtoisesti kuntalaisten pimeyteen.
    Kaupunkilainen kiittää ajatuksia herättävästä blogistasi!
    Riitta

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Aurinkoista huomenta Jari!

    Olet hyvin perillä julkisuuslaista ja laista joka säätelee viranomaisen toiminnan julkisuutta. Lähtökohtahan on että kaikki on aitoa ja avointa, jollei muuta erikseen säädetä. Kolmannessa pykälässä lain tarkoituksesta todetaan että: ”Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.” Ja siitä olen tietysti ihan samaa mieltä.

    Joskus on ollut ongelmia riittävässä avoimuudessa. Edelleenkin kh käyttää ohjausvaltaansa konsernin toimijoiden suuntaan ja valvoo sekä ohjeistaa oikeille reiteille. Siksikin tehtiin uudet konserniohjeet, ja niiden pohjalta järjestetään koulutusta eteenkin uusille valtuutetuille. Siksi toistankin kysymyksen: ”Kerropa Jari yksikin esimerkki vaikka tuosta lempiaiheestasi, julkisuuslain hengen ja linjan rikkomuksista, joka on tullut esiin uusien konserniohjeiden aikana?”

    Sari

  3. avatar Jari Ranne sanoo:

    Riitta ja Sari, olette aivan oikeassa julkisuuslain tarkoituksesta: siis yhteisten asioiden hoitamisen avoimuus, kansalaisten oikeus tietoon ja mahdollisuus valvoa yhteisten varojen käyttöä ja asioiden hoitoa.

    Mutta nyt, Sari, tullaan siihen oleelliseen kohtaan, mitä Hämeenlinnassa rikotaan toistuvasti ja tarkoituksellisesti: JULKISUUSLAIN TARKOITUS EI OLE RIIPPUVAINEN SIITÄ, MILLAISELLA ORGANISAATIOMALLILLA JULKISIA ASIOITA HOIDETAAN JA JULKISIA PALVELUITA TUOTETAAN!

    Lain sovellusalue tosin lakina koskee vielä vain yhteiskunnan asioiden perinteistä palvelutuotantotapa, mutta alkuperäinen ydinidea oli, että demokraattisessa yhteiskunnassa kaikkien yhteiskunnan asioiden hoitamisen on oltava läpinäkyvää, tiedonsaannin itsestäänselvää ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus valvoa, että asioita hoidetaan hyvin. Kunnallisten palvelujen yhtiöittämisen lisääntyminen pakottaa laajentamaan myös lain soveltamisaluetta, mikä pitäisikin tehdä nopeasti, vaikka lain alkuperäinen ydintarkoitus on ollut alusta lähtien silti ollut selvä ja kattava.

    Lain tarkoitusta ei himmennä se, että erikseen on tarkkaan määritelty ne rajoitukset, missä tietojen avoimuutta ei saa toteuttaa. Sellaisia liittyy mm. terveys- ja sosiaalipuolen henkilökohtaisiin potilastietoihin, muihin arkaluontoisiin henkilökohtaisiin asioihin, oikeuslaitoksen tiettyihin prosessivaiheisiin, tarjousprosessien tiettyihin vaiheisiin ja tiettyihin liikesalaisuustyyppisiin asioihin. Mutta silloinkin asiakirjoissa tai prosessin osissa vain ja ainoastaan juuri sellaiset kohdat saa ja pitää salata, ei muuta.

    Julkisuuslain tarkoitus on siis riippumaton hallinnon ja palveluiden tuottamisen organisoimismallista, joten KAIKKI sellaiset asiat, valmisteluvaiheet, päätökset, pöytäkirjat, asiakirjat, palkka- ja palkkiotiedot yms., MITKÄ PERINTEISESSÄKIN JULKISESSA YKSIKÖSSÄ PITÄÄ OLLA JULKISIA, PITÄÄ JULKISUUSLAIN TARKOITUKSEN MUKAAN OLLA JULKISIA MYÖS KUNNALLISISSA YHTIÖISSÄ, LIIKELAITOKSISSA, ALIHANKINTAKETJUISSA YMS.!

    KUN ESIM. OSAKEYHTIÖLAKIA KÄYTETÄÄN SELLAISTEN ASIOIDEN SALAAMISEEN, MITKÄ PERINTEISESSÄ KUNNAN YKSIKÖSSÄ OVAT JULKISIA, RIKOTAAN SILLOIN JULKISUUSLAIN TARKOITUSTA TIETOISESTI JA TARKOITUKSELLISESTI!

  4. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Heips kaikki!

    Maallikon järjenjuoksulla ajatellen asia on kuten Jari Ranne esittää.

    Olen itsekin ymmärtänyt, että älytön vauhti yhtiöittää tuo mahdollisuuden
    oikeuden piilotella julkisilla varoilla tehtävää yritystoimintaa. Kunta suoraan tai
    sen tytäryhtiöt ovat omistajia – julkisia.
    Olen lakia itsekin lueskellut tältäkin osin. Siellä ei ole erityistä mainintaa
    Hämeenlinnan ”tavasta” suojata kuntalaisia tiedolta.

    Voisiko ystävällinen kaupungin oma lakimies edes vaivautua vastaamaan.
    En ole haastamassa riitaa, enkä vie vastauksesta käräjille.
    Nyt meitä kansalaisia pitäisi vain valistaa. Minä en ymmärrä!

    Kuralan taivas on lähes sininen
    Aurinkoa Raatihuoneelle

    Katriina Ahtiainen
    epätietoinen kuntavaaliehdokas (ps)

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa!

    Julkisuuslaki on tärkeä laki, mutta ei kuitenkaan ainoa joka ohjaa kunnan toimintaa. Kuntalaki, erilaiset peruspalveluja säätävät lait ja vaikkapa tuo perustuslaki antavat myös vahvoja raameja kunnan toiminnalle ja päätöksenteolle. Kaupungin palvelurakennetta ja koko konsernia rakennetaan suunnitelmallisesti ja harkintaan perustuen. Ei meillä tehdä villejä yhtiöittämisiä tai podeta yhtiöittämisvimmaa, päinvastoin, yhtiöiden määrä on tänäkin vuonna laskenut merkittävästi, ja suuntaus jatkuu.

    Lähtökohtaisesti en pidä mitään organisointimallia automaattisesti pahana, tai hyvänä, vaan tarkoituksenmukaisuusharkinta on se mikä ratkaisee. Mikä on kokonaisuuden kannalta se paras tapa järjestää palvelu tai toiminta kussakin toimintaympäristössä. Toimintaympäristö kattaa lait, säädökset, talousnäkökulmat, kilpailutilanteen, toimialan, kysynnän, ja monia muita ulottuvuuksia. Kunnan perinteinen rakenne on peräisin ajalta jolloin ajettiin kärryillä ja kannettiin vesi kaivosta sisään- ja nykymaailma on hieman erilainen. Siksi myös kunnan rakenteen on syytä uudistua, ja reippaasti jotta kunnan perustehtävät, tuottaa kuntalaisille peruspalvelut ja varmistaa kunnan elinvoima, voidaan toteuttaa.

    Muutama poiminta lakikirjasta vielä keskustelun laajentamiseksi, sekä pari näkökulmaa.

    Kuntalain 29 pykälä sanoo: ”Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.” Sopivin tavoin.

    ja jatkuu:
    43 §
    ”Tietojensaantioikeus
    Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.” jollei muuta johdu..

    ja vielä…
    70 § (27.4.2007/519)
    ”Tytäryhteisön tiedonantovelvollisuus
    Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.” Kunnanhallitukselle, joka siis johtaa kunnan arkea, ja ohjaa kokonaisuutta, valtuuston antamien raamien pohjalta.

    Ja nyt edelleen, toistan kysymyksen kolmannen kerran, ”Kerropa Jari yksikin esimerkki vaikka tuosta lempiaiheestasi, julkisuuslain hengen ja linjan rikkomuksista, joka on tullut esiin uusien konserniohjeiden aikana?”

    Sari

  6. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, puhut nyt ristiin. Aikaisemmassa kommentissasi kerroit selkeästi julkisuuslain tarkoituksesta ja vieläpä aivan oikein. Ja seuraavassa kommentissasi yrität vesittää aikaisemman kommenttisi sisältöä? Vai enkö vain ymmärtänyt?

    Mutta oli niin tai näin, niin mikään mainitsemistasi asioista ei mitätöi julkisuuslain tarkoitusta. Ei organisaatiomuotojen kehitys. Ei toimintaympäristön muutos. Eivätkä mainitsemasi laitkaan. Tietyt lait tuovat tiettyjä rajoituksia julkisuuslakiin, mutta eivät kunnallisiin yhtiöihin sen enempää kuin tavalliseen kunnalliseen yksikköönkään. Osakeyhtiölakia kylläkin ahkerasti täällä Hämeenlinnassa käytetään ylimääräisen salaamisen työkaluna, mutta osakeyhtiölaki ei sellaiseen velvoita, ei käske, eikä määrää. Vaan kyse on silloin pelkästään tietoisesta ja tarkoituksellisesta salaamisesta. Ja sellainen ylimääräinen salaaminen, mihin laki ei velvoita, on julkisuuslain tarkoituksen rikkomista eli haluttomuutta toteuttaa julkisuuslain tarkoitusta ja henkeä.

    Ja niihin esimerkkeihin. Ensin viimeisin yksittäinen ja tuore: yritys salata kaupunkimme yhtiöiden johtajien palkat, palkkiot ja bonukset. Toivottavasti se jää pelkäksi yritykseksi. Kun julkisuuslain mukaan kaupungin yksiköiden johtajien palkat ovat julkista tietoa, saman periaatteen pitäisi itsestään selvästi koskea myös kaupungin omistamia yhtiöitä. Näin ainakin silloin, jos halutaan toteuttaa julkisuuslain tarkoitusta. Ei yhtiöiden johtajien palkat ole yhtään sen kummoisempia kuin kaupungin muidenkaan. Ellei siellä sitten ole jotain, mitä ei haluta julkiseen kriittiseen syyniin.

    Ja sitten yleinen esimerkki: kaupungin yhtiöissä joka ikinen sellainen asia, asiakirja, pöytäkirja, pöytäkirjan osa, hankesuunnitelma, kirjanpitotieto, tms., mikä kaupungin omana perinteisen yksikön toimintana olisi julkisuuslain mukaan julkista tietoa, mutta mikä yhtiössä on salattu, on julkisuuslain tarkoituksen rikkomista. Ja Sari, varmaan tiedät, että tuollaisia esimerkkejä löytyy tosi paljon. Vai tiedätkö?

    Yhtiöiden liikesalaisuuksiin usein vedotaan. Tosiasiassa niissä ei ole sen enempää eikä vähempää salattavia liikesalaisuuksia, kuin kun samat toiminnot tehtäisiin kunnan perinteisissä yksiköissä. Samat lain vaatimat salattavat asiat niissä molemmissa on. Ja samoja veroeuroin maksettuja hommia niissä tehdään ja palveluja tuotetaan. Mistäs niitä salattavia asioita yht’äkkiä lisää tulisi, kun organisaatiomuoto muutetaan perinteisestä yritykseksi? Taitaapa tulla pääosin vain tärkeilyn ja salaamisen halusta.

    Ja loppuun vielä viittaus Innoparkkiin, tuohon menneiden vuosien salailuintoiseen ja itsetyytyväisen tärkeilyn tyyppiesimerkkiin. Kun olen jälkeen päin päässyt pistokoetyyppisesti tsekkaamaan heidän aikaisemmin salatuiksikin julistamiaan asioita ja asiapapereita, mm. hankesuunnitelmia, toiminnan kehittämissuunnitelmia, asiakkaille kehitettyjä palveluhankkeita, yms., niin yhdessäkään niissä ei ollut lähes yhtään sellaista liikesalaisuutta tai edes mitään sellaista täysin uutta innovatiivisuuttakaan, minkä vuoksi ne olisi tarvinnut salata joko ollenkaan tai ei ainakaan kokonaan. Tuiki tavallisesta kiinteistöjen vuokraus- ja oheispalveluiden tuottamisesta ja tavallisesta hanketoiminnasta niissä oli kyse. Julkisuuslainkin mahdollistamat tietyt yksittäiset ja rajatut asiat olivat ainoita, mitkä olisi asiakirjoista saanut ja pitänytkin jättää julkaisematta, mutta niitäkin oli vain vähän. Miksi Innopark kuitenkin toimi noin vanhanaikaisesti? Liekö yksi syy se, ettei silloin Innoparkin johdosta, hallituksesta eikä omistajataholtakaan kaupunginhallituksesta ja lakialan ihmisistä löytynyt yhtään sellaista, joka olisi tuntenut julkisuuslain tarkoituksen tai ymmärtänyt sen hyödyn tai edes halunnut julkisuuslain tarkoitusta toteuttaa?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Huomenta!

      Ensinnäkin IPstä: Jari, etkö ymmärrä miten poikkeuksellisia ovat ne toimenpiteet, joita IPn suhteen on kuluvalla valtuustokaudella tehty? Erityinen tarkastus on erityisen poikkeuksellinen toimenpide, joka tehtiin juuri siitä syystä että ei oltu tyytyväisiä tuloksiin ja haluttiin perusteellinen, riippumaton ja ulkopuolinen selvitys mitä on tapahtunut ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sattuneesta syystä sellainen tehtiin vielä kahteenkin otteeseen. Ja tuloksena oli että nyt katsoen virheellisiä päätöksiä on tehty, muttei mitään rikollista tai edes siihen viittaavaa. Ei viittauksia julkisuuslakiinkaan.Tyhmiä päätöksiä kyllä. Mutta sen jälkeen on tehty uudet ohjeet, on uudet pomot, ja ollaan alaskirjattu kaikki- eli ollaan aloitettu puhtaalta pöydältä. Miksi Sinä jumitat tähän? IP on tuonut paljon hyvää kaupungille ja koko seudulle- ja tuo jatkossakin.

      Yksityisten ihmisten palkat eivät ole julkista tietoa. Kerrotaan palkkaluokat jne. Kaupungin yhtiöiden osalta sovittiin selvityksen jälkeen että koko setistä tiedotetaan ja se on kuuleman mukaan työn alla. Eli malta mielesi. Sen verran voin jo paljastaa, että mitään ihmeellistä, kummallista, poikkeuksellista tai varsinkaan epäilyttävää siellä ei ole.

      Hienoa jos kykenet arvioimaan noin jälkeenkin päin mitkä tiedot ovat liikesalaisuuksia ja mitkä eivät, minä en siihen kykene., Mä luotan siihen että lakimiehet osaavat sen arvioida.

      Nyt lopetan tältä erää, mutta jatkan myöhemmin.

      Aurinkoista päivää!
      Sari

      • avatar Sari Rautio sanoo:

        Sen verran vielä noista liikesalaisuuksista, jos vaikkapa IP kilpailee Jykesin (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö) kanssa jostain asiakkaasta, ei liene järkevää kilpailunäkökulmasta, että pöytäkirjat olisivat julkisia. Tätä tarkoittaa se toimintaympäristön arviointi organisaatiorakennetta valittaessa. Mikäli jollain toimialalla on tavanomaista tai käytössä yhtiömallinen toiminta, on järjetöntä olla sitä huomioimatta.

        Kuntalaisten valvonnasta: meillä on edelleen voimassa edustuksellinen demokratia. Siinä kuntalaiset valitsevat edustajansa valtuustoihin, joka taas jakaa tuota valtaa eteenpäin. Kaupunginhallitus, joka johtaa konsernin arkea, asettaa taas ne luottamushenkilömandaatilla olevat edustajansa yhtiöiden hallituksiin edustamaan kuntalaisia ja kuntaa. Jokaisen luottamushenkilön ei tarvitse eikä kukaan voi tietää kaikesta kaikkea, vaan hommia jaetaan – juuri kuten vaikkapa pienryhmät ovat kovasti peräänkuuluttaneet. Tämä perustuu myös luottamukseen eri toimijoiden kesken.

        Ja taas 28.10 valitaan kenet kaupunkilaiset haluavat asioitaan ajamaan ja yhteisestä arjesta päättämään. Siihen ei riitä pelkkä ein sanominen vaan täytyy olla ratkaisuja jolla pääsee eteenpäin. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin.

        Sari

  7. avatar Jari Ranne sanoo:

    Miksi sinä, Sari, et ole vaatinut, että kaupungin omistamissa yhtiöissä noudatetaan samanlaista avoimuutta ja asioiden julkisuutta ja läpinäkyvyyttä, kuin noudatetaan kaupungin muissa yksiköissä?

    Puhutko vain kauniita sanoja avoimuudesta ja julkisuuslain tarkoituksesta, mutta et halua, että sen mukaan toimitaan myös kaupungin yhtiöissä?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Lues vielä ne omistajapoliittiset ohjeet – koko konsernin on noudatettava samoja sääntöjä ja normeja. Olin niitä ohjeita rakentamassa työryhmässä ja minusta ne ovat varsin hyvät. Ohjeet ovat olleet voimassa reilu puoli vuotta. Ja koko ajan ohjataan ja opastetaan eteenpäin. Enempi tuntuu olevan murheena tiedontulva, informaatioähky, jota ihmiset eivät pysty ja ehdi sisäistämään.

      Sari

  8. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, et vieläkään vastannut tähän ydinkysymykseen: pitääkö kaupungin omistamissa yhtiöissä noudattaa samaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuin kaupungin muissakin yksiköissä?

    Puhut kauniita sanoja, byrokraattista ja poliittista hienolta kuulostavaa tekstiä, viittaat sinne ja tänne, mutta edelleenkään et kerro selkeästi kantaasi esittämääni kysymykseen.

    Viimeisen 12 vuotta olen Hämeenlinnassa tuota avoimuus- ja julkisuusasiaa syynännyt myös asiantuntijana, ja voin perustellusti väittää, että Hämeenlinnan Kokoomus, demarit ja kaupungin ylin virkamiesjohto eivät halua, että kaupungin omistamissa yhtiöissä noudatetaan samaa julkisuuslain tarkoituksen mukaista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mitä julkisuuslaki edellyttää kaupungin muilta yksiköiltä. Käytätte enemmän aikaa ja vaivaa julkisuuslain tarkoituksen kiertämiseen kuin sen toteuttamiseen. Ja koska ette tuota halua julkisesti ja selkeästi myöntää, sama linja tulee jatkumaan tästä eteenpäinkin. Oppimista ei tapahdu.

    Tuo on erittäin valitettavaa ja myös vakava asia, koska se heikentää demokratiaa ja demokraattista valvontaa. Lisäksi sillä suljetaan pois kaupungin omistamien yritysten mahdollisuus saada toiminnastaan jatkuvaa ja nopeaa palautetta ja myös hyödyllisiä ideoita laajemmalta kansalais- ja asiantuntijapiireiltä ja vieläpä ilmaiseksi. Samaa ns. avoimen lähdekoodin mukaista ideaa oikeatkin yritykset yhä enemmän yrittävät hyödyntää. Mutta kun ei niin ei, joten jatkossakin saamme tottua kaupunkimme yhtiöissä passiiviseen ja ongelmia peittelevään tiedottamistapaan, pinnallisiin ja ylioptimistisiin toimintojen arviointeihin, ajastaan jälkeenjääneisiin toimintatapoihin, huonomuistisiin ja vaikeneviin johtohenkilöihin ja siihen, että ongelmalliset kohdat ja huonot kehityskulut saavat rauhassa kehittyä pitkään ja pahoiksi julkisuudelta piilossa.

    Sari, mitkään satasivuisetkaan omistajapoliittiset, konserniohjaus-, tiedotus- tms. ohjeet eivät noita puutteita riittävästi poista, jos tahto puuttuu. Jo noin 10 vuotta sitten olleet konserniohjeet mahdollistivat tuollaisen läpinäkyvyyden ja modernin toimintatavan. Läpinäkyvyyden puutteet olisi silloinkin pystytty monilta osin korjaamaan muutamassa kuukaudessa yhdellä jämäkällä ja selkeällä omistajatahon päätöksellä. Mutta niin ei haluttu eikä edelleenkään haluta tehdä. Jarruttelevat selitykset ovat yhä arkipäivää. 10 vuotta on kulunut ja samojen ongelmien kanssa painitaan edelleen, vaikka ohjeita on rukattu vaikka kuinka paljon. Edelleen todellinen tahto puuttuu.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Jari. Ei puutu. Tahtoa eikä halua. Tämän päivän tilanne on kokolailla eri kuin kymmenen vuotta sitten.
      Onko Sinulla halua katsoa eteenpäin?
      Sari

      • avatar Jari Ranne sanoo:

        Teot kertovat, onko tahtoa. Ja teot kertovat, ettei tahtoa ole. Mm. sinä ja puolueesi ei Hämeenlinnassa näkyvästi, johdonmukaisesti ja voimalla vaadi ja pidä huolta, että kaupungin omistamat yritykset toimisivat julkisuuslain tarkoituksen mukaisesti. Tekonne kertovat, ettette sitä edelleenkään halua ettekä pidä tärkeänä.

        Eteenpäin katsomista ei ole se, että jatkatte jääräpäisesti tuossa samalla linjalla, vaikka menneet esimerkit ovat osoittaneet sen virheelliseksi. Minun puolestani saatte jatkaa, jos enemmistö sen edelleen hyväksyy, mutta tehkää se omilla henkilökohtaisilla varoillanne, ei kaupunkilaisten yhteisillä.

        • avatar Sari Rautio sanoo:

          Jari- luetko sä ollenkaan mun viestejä? Tai seuraatko nykyistä päätöksentekoa ollenkaan, vai pyöritteletkö sitä aikaa kun itse olit valtuustossa? Ajat ovat muuttuneet.
          Sari

  9. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, niistä liikesalaisuuksista. Kaivapa esiin kaupungin yrityksistä esim. 10 hankesuunnitelmaa, 10 hallitusten, 10 strategia- tms. paperia. Tärkeillä näköalapaikoilla olevana varmasti saat ne käsiisi.

    Tutki, montako liikesalaisuudeksi luokiteltavaa asiaa niistä löydät!

    Liikesalaisuuksia voivat olla lyhyesti sanottuna sellaiset omaan toimintaan tai toimintojen ja tuotteiden kehittämiseen liittyvät asiat, joiden julkistaminen voi olla yritykselle taloudellisesti haitallista ja joita tietoja eivät ulkopuoliset tiedä tai pysty päättelemään. Siis asiat, joissa on sellaista uutuusarvoa, mitkä voivat tuoda alallaan kilpailuetua. Ja tietenkin joissain tapauksissa asiakasyrityksen nimi, joille ollaan kehittämässä tai toteuttamassa jotain sellaista uutuusjuttua tai palvelu liittyy heidän arkoihin henkilö- tai asiaongelmiinsa, jotka julkisuuslakikin sallii tai joku muu laki velvoittaa pidettävän luottamuksellisena.

    Tulet pettymään.
    Et tuollaisia liikesalaisuuksia nimeksikään löydä kaupungin yrityksistä. Syynä ei ole vain se, että kaupungin yrityksistä harva kulkee alansa kehityksen kärjessä ja että niiden kyky tuottaa tai toteuttaa kilpailuetua tuovia uusia ratkaisuja on aika rajallinen. Ja suurin osa niistäkin asioista, joita luullaan tai väitetään innovatiivisiksi, on jo alan ammattilaisille ja alalla toimivien tiedossa tai pääteltävissä muutenkin. Merkittävä syy liikesalaisuustyyppisten asioiden vähäisyyteen on myös se, että kaupungin yritykset pääosin toteuttavat hyvin perinteisiä ja yleisesti tiedossa olevia palveluja ja vieläpä yleisesti tiedossa olevilla menetelmillä. Ja sellaisessa työssä kehittäminenkin on pääosin sellaista, missä yritetään omaksua jo yleisesti muualla käytössä olevia tai muuten hyväksi koettuja parempia toimintatapoja.

    Kaupungin yritysten strategia- yms. vastaavista papareistakaan et helpolla löydä mitään sellaista, mikä ei olisi jo kilpailijoidenkin tiedossa tai pääteltävissä. Ja hallitusten pöytäkirjatkin ovat täynnä yleisiä yrittämiseen ja alaan liittyviä rutiinijuttuja, joissa ei paljon salattavaa ole. Salattavaa niissä ovat lähinnä ne kohdat, joissa käsitellään arkaluontoisia henkilökohtaisia talon sisäisiä tai asiakaskuntaan liittyviä juttuja tunnistettavalla tavalla. Ja kuten tiedät, julkisuuslain mukaan toimittaessa, vain ne kohdat saa tai pitääkin salata, mutta ei sillä verukkeella koko pöytäkirjaa.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      En kaiva, kun ei kuulu mulle, paitsi missä olen itse mukana. Niitä valvomassa on kaupungin nimeämät edustajat, jotka seuraavat tilannetta, ohjaavat kaupungin konserniohjeiden, valtuuston raamien ja viime kädessä isoissa asioissa kaupunginhallituksen ohjaamana. Kaupunginvaltuuston strateginen valinta on ollut tehdä ketterämpi ja nykymaailmaan sopivampi organisaatiorakenne. Ja sillä on menty valtaisaa muutosta tehden kuluva kausi.

      Jos valtuuston valinnat eivät tyydytä, kannattaa myös pyrkiä valtuustoon vaikuttamaan minkälaiseksi ne muodostuvat. Jari, kaltaisellesi asiantuntijalle olisi varmasti edelleen kysyntää ja pääsisisit vaikuttamaan päätöksentekoon.

      Ja edelleen, olen samaa mieltä että niin julkisuuslakia kuin kaikkea muutakin kunnan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä tulee kaupungissa noudattaa. Sekä osakeyhtiölakia osakeyhtiöissä jne. Ja siihen uusituilla konserniohjeilla pyritään ja uskon että myös päästään. Kun on tahtoa.

  10. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, mainitsemasi esimerkki siitä, että käydään luottamuksellisia neuvotteluja potentiaalisten asiakastahojen kanssa, jotta saataisiin heidät asiakkaiksi, on perinteisestikin luottamuksellista tietoa, kuten myös tarjousprosessin tiettyjen vaiheiden tietyt tiedot. Se, että sellaisia käydään ja millaisella palvelu- ja sisältöpaketeilla ja millaisella neuvotteluehdoilla, ei ole julkisessa yrityksessä salattavaa tietoa, eikä monilta osin yksityisessäkään yrityksessä. Jo pelkästään markkinointi ja tietenkin myös veronmaksajien rahojen käytön valvonta edellyttää, että palvelu- ja sisältöpakettien lähtökohdat ja neuvotteluvapauksin rajat yms. ovat yleisesti tiedossa ja vieläpä aktiivisesti kerrottuina.

    Normaalista tarkasti rajatusta luottamuksellisuudestahan tuossa on vain kyse.
    Ei tuollainen sulje pois julkisuuslain tarkoituksen toteuttamista kaupungin omistamissa yhtiöissä.

  11. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, miten voit edelleen väittää, että kaupungin yhtiöissä muka toimitaan julkisuuslain tarkoituksen ja hengen mukaisesti, kun todellakaan ei toimita?

    Vastaa kysymyksiini seuraavista kahdesta tämän päivän esimerkistä. Äläkä vastaa millään epäselvällä ympäripyöreällä poliittisella sepustuksella vaan vastaa tarkasti ja juuri kysymiini esimerkkeihin liittyen. Molemmat esimerkit nimittäin osoittavat, että yhtiöiden osalta linja ei ole muuttunut eivätkä menneet mokat opettaneet mitään julkisuusasian suhteen.

    1) Miksi yhtiöiden johtajien palkat, palkkiot, bonukset yms. ovat salaisia, mutta kaupungin muiden yksiköiden johtajien eivät?

    2) Kaupungin laskutusta yms. hoitaa julkisomisteinen Seutukeskus. Ja, kuten tiedät, kaupungin kirjanpito-, laskutus- yms. tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia. Miksi kaupunki on ohjeistanut Seutukeskusta niin, ettei se saa suoraan antaa kysyville kaupunkilaisille julkisia laskutus-, kirjanpito- yms. tietoja? Sellainen ohjeistus on julkisuuslain tarkoituksen vastaista. Samoin julkisuuslain vastaista on se, jos tiedon hankinnasta tehdään hankalaa, työlästä, monimutkaista ja hidasta. Tietojen jakamisessa kaupunginhan kuuluu olla aktiivinen, tiedonsaantia helpottava eikä jarruttava.

  12. avatar Sari Rautio sanoo:

    Moikka,

    1) Malta nyt mielesi tässä. Khn käsittelyn jälkeen tästä tullaan ulos. Ja en kyllä muista nähneeni vaikkapa varhaiskasvatuskeskuksen johtajan palkkaa yksilöitynä- vaikka on ihan kaupungin palkkalistoilla? Yksityisen ihmisen palkkatiedot eivät ole julkisia. Ote Kunnat.net sivustolta: ”Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on esimerkiksi kunnan tiedottamisessa ja verkkoviestinnässä yleensä aavistuksen verran painavampi peruste kuin julkisuusperiaate. Se menee punnintatilanteessa pääsääntöisesti myös osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksien varaamista ja tiedottamista koskevien velvollisuuksien edelle.

    Julkisuusperiaate ja tiedottamisvelvollisuus liittyvät yleisiin ja yhteisiin asioihin, kun taas yksityisyyden ja henkilötietojen suoja kohdistuu yksittäistä, tunnistettavaa henkilöä henkilökohtaisesti koskeviin tietoihin. Näin ollen perusoikeuksien ja niitä täydentävien laintasoisten säännösten välisiä ristiriitoja ei useimmiten edes pitäisi syntyä.”

    2. Tuolla logikallasi, vaikkapa minun päivähoitolaskuni olisi sinun tarkasteltavana- niinkö? Ei ole.

    Sari

  13. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, tässä korjauksia vastauksiisi:

    1) Kuntien, kuntayhtymien ja valtion henkilöiden palkkatiedot lisineen yms. OVAT lain mukaan julkisia! Tuossa ei ole tulkinnan varaa. Rajoitukset liittyvät henkilökohtaisiin yksityisyyden suojaan liittyviin juttuihin eli esim. henkilökohtaisia tilitietoja, sairaustietoja, palkkaukseen vaikuttavia luottamuksellisia henkilöarvioita ei saa antaa. Poimit jälleen lakikohdan sieltä ja toisen tuolta, mutta jätit kertomatta niistä tehdyt viralliset johtopäätökset: julkisen sektorin palkkatiedot ovat julkisia! Ja kysymykseni, johon et vastannut oli: miksi samanlaista julkisuuslain tarkoitusta toteuttavaa linjaa ei voitaisi toteuttaa myös kaupungin yhtiöissä?

    2) Kaupungin kirjanpitotiedot OVAT lähtökohtaisesti julkisia. Rajoitukset ovat niitä julkisuuslainkin sallimia ja toisten lakien määräämiä, esim. yksityisyyden suojaan, tms. liittyviä. Mainitsemasi sijoittuu juuri tuolle saralle.
    Mutta esim. kaupungin tai kaupungilta laskutetut tai maksetut hankintoihin, lupiin yms. liittyvät maksut ovat julkisia. Mutta et vastannut varsinaiseen kysymykseeni, vaan johdit asian syrjäpoluille.

    Julkisuuslaki ja hyvään hallintoon, demokratiaan yms. liittyvät peruslait lähtevät siitä, että yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitamiseen liittyvät asiat lähtökohtaisesti OVAT julkisia, ELLEI joku toinen laki tai lain sallima painava peruste sitä estä.
    Hämeenlinnan kaupungin yrityksiä ohjataan päinvastaisella periaatteella: kaupungin omistamien yritysten asioiden hoitaminen ON salaista, MIKÄLI mikä tahansa laki vain sellaisen sallii.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Huomenta,

      Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt omistajapolittiset ohjeet joiden mukaan kaupunginhallitus ohjaa konsernia. Kaupunginhallituksen velvollisuus on toimia valtuuston ohjeiden mukaan ja toteuttaa valtuuston tahtoa. Muuta se ei voi tehdä. Ja näin toimitaan. Myös julkisuuslain ja muiden lakien suhteen.

      Sari

  14. avatar artturi sanoo:

    Kyllä on harvinaisen sitkeää kiemurtelua ja kusetusta kaupunginhallituksen jäseneltä.
    Ihmettelen, kuka oikeastaan tällaisella moraalilla ja logiikalla varustettuja kokoomuksen jäseniä kunnallisvaaleissa oikein äänestää.
    Onneksi kuitenkin joku viitsii asia-argumentein prässätä heitä niin, että maallikotkin huomaavat missä mennään.

  15. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, viimeisenkin kommenttisi perusteella näyttää siltä, että suljet silmäsi kaupunkimme yhtiöihin ja niiden ohjaamiseen liittyviltä läpinäkymättömyysongelmilta. Aivan sama, minkälaisia ongelmaesimerkkejä tuodaan esille, sinä kuten muutkin johtavat poliittiset vastuunkantajat, kiistätte ne ja toistelet vain juhlapuheen tyyppisesti milloin mitäkin kaupungin paperia.

    Kuten olen sanonut, jo 10 vuotta sitten oleva konserniohjauspaperi mahdollisti, eikä ainakaan estänyt, vaatimasta kaupungin kaikkia yhtiöitä toimimaan julkisuuslain tarkoituksen mukaisesti. Samoin se mahdollisti, eikä estänyt, vaatia yhtiöitä noudattamaan useita muitakin kaupungin muitakin yksiköitä sitovia ohjeita (mm. investointien suunnitteluun ja valmisteluun liittyviä) ja raportoimaan hallitukselle ja valtuustolle vaikka kuinka yksityiskohtaista seurantatietoa ja vaikka kuinka usein, jos olisi haluttu. Huom., siis yhdellä päätöksellä! Mutta näin ei halunnut valtuuston eikä hallituksen enemmistö eikä myöskään kaupunginjohtajat. Asian korjaaminen eteni tuskastuttavan hitaasti, jarrutellen milloin mistäkin tekosyystä ja samoja ongelmia on siis edelleen. Toki 10 (!) vuoden ohjeiden hiomisella jotain on saatu aikaan, mutta suhteessa poruun, käytännön villoja on tullut erittäin vähän. Kyse on silloin tahdosta tai paremmin sanottuna, tahdon puutteesta.

    Asiassa jarruttelun sitkeys kertoo selkeästi myös johtavien poliitikkojen ja virkamiesten arvomaailmasta, millaisia arvoja he arvostavat ja haluavat noudattaa. Julkisuusasian jarruttelu kertoo vähintäänkin siitä, ettei demokratiaan liittyvän läpinäkyvyyden syvää ja tärkeää merkitystä ole ymmärretty tai sisäistetty eikä pohjimmiltaan arvosteta. Ja kun ei ymmärretä eikä arvosteta, jarruttelu tulee jatkumaan jatkossakin.

    Todellinen arvomaailman paljastuu erityisesti teoissa. Se paljastuu myös puheissa, miten selitetään omaa toimintaa. Ja myös puheiden ja tekojen välisessä tasapainossa tai ristiriidassa. Ammattisyistäkin tulee paljon kuunneltua ihmisiä myös sillä korvalla, missä määrin arvot ja teot ovat sopusoinnussa. Inhimillistä toki on, että ristiriitoja löytyy enemmän tai vähemmän itse kultakin, mutta tärkeiden arvojen osalta ei tärkeissä johtotehtävissä olevilta niitä saisi nimeksikään löytyä. Hämeenlinnassa tässä julkisuusasiassa, yritysten ohjaamiseen liittyvissä asioissa ja tietyissä muissa elinkeinopoliittisissa jutuissa niitä on tupsahdellut esiin huolestuttavan paljon, eikä tilanne ole merkittävästi parantunut vuosien saatossa. Tässä yksi vuosien takaa:

    Energialaitosta oltiin myymässä. Ei ollut minulle mikään tunneasia, koska olin muuttanut kaupunkiin muualta. Seurasin myyntiprosessia lammatillisesta kiinnostuksesta: miten hyvin prosessin menettelytavat ovat sopusoinnussa kaupungin arvojen kanssa, kuinka pätevää on perusteleminen puolesta ja vastaan, minkälainen on konsultin hankinta- ja käyttöprosessi sekä miten hyvin julkisuuslakia ja sen tarkoitusta toteutetaan. Valitettavasti kovin korkeita arvosanoja ei yksikään kohdista saanut. Tässä eräs pohjanoteeraus: Kaupunkilaisena kysyin silloiselta kaupungin lakimieheltä puhelimitse, miksi kaupungin arvoja ei noudatettu myyntiprosessin tietyissä esimerkeillä havainnollistamissani kohdissa. Lakimies vastasi minulle: ”Arvot eivät liity tähän. Tämä on pelkkää bisnestä.”

  16. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hei,

    viimeisenä kommenttinani tähän keskusteluun totean että julkisuudesta avoimuudesta ja viestinnästä keskustellaan joka ikisessä kaupunginhallituksen kokouksessa. Sitä halutaan ja pyritään parantaa, tehostaa ja edistää koko ajan. En ymmärrä missä vaiheessa valtuuston – siis kaupungin ylimmän päätöksentekoelimen- tekemät päätökset ovat muuttuneet kuntalaisen, entisen valtuutetun silmissä mantraksi. Minulle ne ovat työkaluja päivittäiseen polittisen luottamustehtävän hoitamiseen. Ja näin toivon olevan muillakin.

    Jatketaan työtä entistä paremman kaupungin aikaansaamiseksi. Joka suhteessa.

    Sari

  17. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Sari!
    Itsevalvonta ei aina tahdo mennä putkeen,
    tuppaa hämärtyä objektiivisuus.
    Meillä kaikilla on sokeat pisteemme, sinulla Sari tässä yksi niistä.
    Mitä tulee lakimiehen vastaukseen, bisnestä on monen sorttista.
    Voin 25v. kokemuksella pitkän tähtäimen arvobisneksessä toimineena vakuuttaa,
    että koville se ottaa, kun arvoista riisuttu bisnes, ahne päiväperho-bisnes ja harmaa talous valtaa pikkuhiljaa alaa.
    Myötätuntoni ja arvostukseni arvobisneksen puurtajille.
    Muuttaessani duuniin tiedotuspuolelle, olen huolestuneena seurannut avoimen arvo-sananvapauden elinmahdollisuuksia.
    Lämmöllä!
    Riitta

  18. avatar Jari Ranne sanoo:

    Paljon porua, vähän villoja. Enpä oikein muutakaan johtopäätöstä voi tehdä julkisuuslain tarkoituksen toteutushalustanne ja -pyrkimyksestänne. Asia ei näytä etenevän ainakaan vapaaehtoisesti. Mutta – demokratiaa se on tuokin niin kauan kuin enemmistö sen hyväksyy.

  19. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    kun kokoomus Sari Raution suulla niin kovasti rummuttaa julkisuuslain ja avoimuuden puolesta, niin pakko valaa hieman kokemusperäistä totuusöljyä Sarin aalloille.

    Noin vuosi sitten kaupungin hallinto pani kuntaliiton suosituksen täytäntöön, ja alkoi poistaa yli vuoden vanhoja luottamuselinten pöytäkirjoja verkkosivuiltaan. Syntyi tilanne, jossa valtuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjat olivat verkossa noin viimeiseltä vuodelta, kaupunginarkistossa 2008 ja taaksepäin, mutta siltä väliltä vain hallinnossa.

    Edellisen johdosta pyysin hallinnosta vuosien 2009 ja 2010 kv:n ja kh:n pöytäkirjat sähköisessä muodossa, sen sijaan sain silloiselta hallintopäälliköltä Helena Hirviniemeltä (kok.) kutsun palaveriin.

    Palaverissa minulle kerrottiin ensiksi, että asiakirjoja ei voida luovuttaa massana, vaan minun pitää yksilöidä asiakirja jota haluan. Totesin, että olen täysin yksilöinyt asiakirjat: jokainen kv:n ja kh:n pöytäkirja 2009 – 2010 siihen asti kuin ne eivät ole verkossa. Seuraava vastaväite oli, että minun pitää yksilöidä asiakirja sisällön perusteella. Minun pitäisi siis ensin tietää mistä asiakirjassa on kyse voidakseni pyytää sitä. Taas piti siteerata julkisuuslakia: yksilöintiä tarvitaan vain siihen, että viranomainen voi selvittää mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tältä osin pyyntöni oli täysin yksikäsitteinen.

    Vaan ei ollut hallintopäällikkö vielä sillassa. Seuraavaksi minulle kerrottiin, että koska pöytäkirjat on poistettu verkkosivuilta, niitä ei enää ole (sähköisessä muodossa). Luitte oikein, näin minulle kerrottiin. Rohkenin sitten epäillä, että josko sittenkään verkkolinkin poistaminen kaupungin sivustolta johtaisi ao. asiakirjan fyysiseen katoamiseen kaupungin järjestelmästä. Lopulta kutsuttiin hallintosihteeri sisään, ja vastaus tuli sekunnissa: ne saa nappia painamalla.

    No ei ihan saanut: tietosuojaviranomaiselta piti sitten kaupungin vielä kysellä jotta saako antaa asiakirjoja, jotka kuukautta aikaisemmin olivat olleet kaikki verkossa…

    Tarinalla on myös jälkinäytös. Palaverin aikana olin kertonut hallintopäällikölle, että kaupunginarkistossa itse etsimäni ja kopioimani asiakirjat ovat maksaneet 75 senttiä kipale eli kopiomaksun. Epäsuoran palautteen perusteella voin kuvitella seuranneen puhelun arkistoon: Donnerwetter, kaupungilla on taksa asiakirjaotetta varten: oikeaksi todistettuna 4 €/sivu + alv, ja sitä pitää kaupungin kellareissa raatavan arkistoväen noudattaman!

    Taksa on aivan ymmärrettävä, kun kaupungin henkilöstö etsii, kopioi ja todistaa oikeaksi yksittäisen asiakirjasivun tai pykälän. Ihan ei julkisuuslain tarkoitus kuitenkaan enää toteudu, jos itse etsii ja haluaa kopion esim. vanhoista tilinpäätöksistä (hintaa kertyy tonnin kahta puolen) tai tarkastuslautakunnan arviointikertomuksista (nauhaa tulee 250/kipale tai sillee)…

    Vastaus pennalismiin on tietysti olla provosoitumatta ja maksaa, näin simputtajan tarkoitus ei toteudu. Onneksi tekniikka kehittyy, jatkossa varusteisiin kuuluu paristo- ja käsikäyttöinen sivuskanneri, jolla asiakirjasivun saa muistiin kolmessa sekunnissa.

    Hallintokulttuuri ei toki ole nyrkit savessa työskentelevien vika. Lähetänkin tässä erityiset kiitokset hallintosihteerille ja kaupunginarkiston koko henkilöstölle: toimintanne on aina ja poikkeuksetta ollut erittän palvelualtista ja ystävällistä.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Morjens, tätä on mekin kyselty miksi näin tiukasti jotain kuntaliiton ohjeistusta noudatettiin. Mulle sopisi mainiosti että kaikki asiakirjat olisivat maailman tappiin esillä.

      Henkilöstön ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta olen ihan samaa mieltä. Meillä on Hämeenlinnassa erinomaisia ammattilaisia, ihan joka portaassa. Ja heidän ammattitaitoaan kunnioitetaan.

      Sari

  20. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ylläolevaan Karin tekstiin viitaten kysyn: Tätäkö on kokoomuksen avoimuus?

  21. avatar Jari Ranne sanoo:

    Erkki, sitä se on ollut ainakin viimeiset 12 vuotta (ja demarien myötävaikutuksella), kun olen julkisuusasiaa Hämeenlinnassa seurannut. Toistuvaa asioiden julkisuuden välttelyä ja jarruttelua liian monessa asiassa. Julkisuuslaki ja sen tarkoitus heille edelleen vieras. Muutamia soraääniä on ajoittain molempien joukosta varrella löytynyt, mutta ovat jääneet yksin. Nyt näyttävät viimeisetkin hiljentyneen, ainakin julkisesti. Kulissien takaa kylläkin soraääniä yhä kuuluu, mutta millähän voimalla sellaiset fiksut, älykkäät ja koulutetut siellä ryhmässä oikein hiljennetään?

    Painotan, ettei minulla sinänsä ole kokoomusta eikä demareitakaan vastaan, koska omista ydinarvoistanikin löytyy yhtäläisyyksiä. Hämeenlinnan Kokoomus on vain valitettavasti julkisuuslain ja sen tarkoituksen polkemisessa aikamoinen häpeä niille heidän joukossaan, jotka arvostavat demokratiaan keskeisesti kuuluvaa läpinäkyvyyttä ja demokraattista valvontaa. Paikallinen Kokoomus yrittää ilmeisesti tehdä Hämeenlinnasta uutta DDR:ää ainakin tuossa asiassa, vaikka luulin, että se oli menneisyydessä jonkun toisen puolueen intressissä. Mutta ilmeisesti erehdyin.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Niin Jari, mitäs olet keksinyt vastaukseksi, millä ihmisiä vaiennetaan? Veikkaan ettet mitään, ja syykin on ilmiselvä, se ei ole totta. Ihmiset osaavat ajatella ihan itse, ja ajattelevatkin. Varmasti on kehittämistä, mutta ei Kokoomus, demarit, vihreät tai mikään muukaan puolue tee mitään yksin, vaan ihan yhteistyössä, lakeja ja sääntöjä noudattaen.
      Sari

  22. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Vorssasta ei ole nykyisin hämeenlinnalaisilla paljon opittavaa. Mutta kaupunki-konsernin toiminnasta tietojen saamisessa ehkä jotakin.

    Jos olen oikeassa, Vorssan kaupungin yhtiöistäkin tiedon ja asiakirjan saa jokainen, jos tieto tai asiakirja ei ole lain mukaan salassa pidettävä. Eikä yleensä lunastusmaksuja peritä. Ns. ”ei-vielä julkisetkin” asiat ja asiakirjat ovat julkisia, jos kaupungin/yhtiön etu ei vaarannu (esim. keskeneräiset kauppaneuvottelut/tarjoukset).

    Hämeenlinna-konsernissa on kummallinen/nihilistinen suhtautuminen asioiden ja asiakirjojen julkisuuteen. Täällä on ilmeisesti johtavilla paikoilla liikaa juristeja ja muita pilkunviilaajia.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Heh, Leo, juristit viilaa pilkkua, kun ne lukee sitä lakia;) Koko ajan tätä jumpataan eteenpäin. Jotenkin tuntuu hassulta, että osan porukan mielestä jotkut lait ovat niinkuin niitä luetaan, ja osa taas voidaan sivuttaa jonkin suuremman viisauden turvin. Haiskahtaa viisastelulta.

      Mutta, tästäkin viestiketjusta on taas otettu opiksi;) ja kyselty jälleen kerran miksi vain vuoden pöytäkirjat ovat esillä, miten seuraavat johtajasopimukset voitaisiin laatia vielä avoimemmiksi (ja että kuitenkin meillä olisi kiinnostavia työpaikkoja myös yritysmaailmasta tuleville- kun sitä osaamista niin kovasti meille tarvitaan ja halutaan) ja arvioitu omia toimintamalleja.

      Perusongelma taitaa kuitenkin olla luottamuksen puute. Minkä hyvänsä yhteisön toiminta perustuu toimijoiden työnjakoon ja keskinäiseen luottamukseen. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä oman palasensa. Jostain syystä minkäänlaiset selvitykset tai raportoinnit, sisältä tai ulkoa, eivät riitä vakuuttamaan tai kasvattamaan luottamusta. Samoin on selkeästi epäselvyyttä siitä, mitä eri organisaatiot tekevät ja miten hallintosäännön mukaan päätöksenteko menee. On kovin kummallista että poliittisten ryhmien edustajat eri toimielimissä eivät ota kantaa, seuraa päätöksentekoa, ja mikä kummallisinta, kysy ennakkotietoja tai näkökulmia omalta ryhmältään, saatika että kertoisivat mitä on päätetty…

      Luottamuksen puute alkaa päteä tietysti myös toisin päin. Hieman alkaa epäilyttää, ovatko kaikki oikeasti kiinnostuneita miten asiat ovat, miten maa makaa, vai onko jollakulla ketunhäntä kainalossa?

      Syksyisin terkuin,
      Sari

  23. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, kaikki kaupungissa tehdyt päätökset julkisuuden rajoittamiseksi enemmän kuin mikään laki velvoittaa, ovat sinun ja ryhmäsi Kokoomuksen sekä demareiden päätöksiä, koska te muodostatte enemmistön. Yhdellä päätöksellä voisitte muuttaa tilanteen toisenlaiseksi, mutta ette tee niin, koska ette halua.

  24. avatar Jari Ranne sanoo:

    Vastaapa, Sari, seuraavaan kysymykseen: Miksi ei voida päättää, että myös kaupungin yhtiöissä toimitaan täysin julkisuuslain mukaan? Ei yhtiöissä ole sen enempää tai vähempää salattavaa verrattuna siihen, että niiden toiminta toteutettaisiin kaupungin perinteisen organisaation sisällä, jossa siis jo on noudatettava julkisuuslakia. Ja julkisuuslakihan velvoittaa ja sallii salattavan tietyt luottamukselliset asiat kuten liikesalaisuudet, joskin vain tarkasti ja pätevästi perustellen ja rajaten. Miksi ette halua päättää noin, vaikka se olisi lakien mukaan täysin mahdollista?

  25. avatar Jari Ranne sanoo:

    Ai että millä ihmisiä, Sari, voidaan poliittisessa ryhmässä vaientaa?

    Tässä jokunen yleinen keino. Olivat yleisempiä menneisyydessä, varsinkin räikeimmät muodot. Joskus tapaa nykyaikanakin, mutta lähinnä vain ajastaan jälkeen jääneissä työpaikoista tai tahoilla, missä ei ymmärretä avoimuuden ja monipuolisen keskustelun, julkisenkin, merkitystä.

    Peruskeino on sellaisen arvoperustan ja vuorovaikutuskulttuurin rakentaminen, missä erimielisyyttä ei arvosteta, julkinen debatti määritellään haitalliseksi, asioiden julkisuutta pidetään vallankäyttöä häiritsevänä, kriitikkoja paheksutaan ja tehdään selväksi, että tärkeissä asioissa eri mieltä olevia tai varsinkin ryhmäpäätösten vastustajia uhkaa eristäminen ryhmässä tai ryhmästä poistaminen. Tämä on sitä perinteistä ryhmäpainetta kielteisimmillään.

    Toiseksi suita voidaan sulkea mahdollisuudella saada tai menettää merkittäviä tai muuten itseä kiinnostavia luottamustehtäviä tai jopa hyviä työpaikkoja (toim.joht. tms.). Saat tai saat pitää merkittävän luottamustehtävän tai jopa työpaikan, jos et häiritsevästi politikoi etkä ole kiusallisen kriittinen julkisesti. Aika vahva keino.

    Kolmanneksi voidaan kannustaa tai kiristää sillä, miten sujuvasti tai hankalasti itselle tai yritykselleen tärkeitä asioita saa hoidettua ja etenemään kaupungin byrokratiassa. Asian hoituminen ohi jonojen, hyvä toimeksianto omille bisneksille, takaus omalle yritykselle, tms. ovat jo aika houkuttelevia suiden tukkijoita.

    Neljäs vaikuttamiskeino ovat ns. paimenkirjeet, joilla ylläpidetään yhtenäistä linjaa, edistetään haluttua toimintatapaa ja pidetään niskuroivia ruodussa. Paimenkirjeet voivat olla avointa keskustelua tukevia tai sitä estäviä. Jälkimmäiset ovat aika yleisiä totalitäärisissä valtioissa, joskin paikoitellen tietyillä aloilla myös Suomessa 60- ja 70-luvuilla. Suita tukkivissa paimenkirjeissä voidaan esim. määritellä aktiivinen julkisen tiedon hankinta urkkimiseksi, asiallinen ja ystävällinen kysyminen painostamiseksi ja julkista tietoa kysyvien tai jakavien paheksuntaa voidaan tehostaa vaikkapa viittaamalla mahdollisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

    Mutta, Sari, eihän tuollaista enää ole 2000-luvulla, eikä ainakaan Hämeenlinnassa, eihän?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Jaa, voihan sitä jossain olla,

      Ja ihan varmasti jollain voi olla tuollainen kokemus, jos ei ymmärrä yhtään mitään yhteistyöstä, ryhmänä toimimisesta, yhdessä laadituista pelisäännöistä, toisten kunnioittamisesta tai pysty erottaamaan olennaista epäolennaisesta. Ja eteenkin tuollainen kokemus voi olla mikäli ei avaa suutaan ryhmässä kun niitä pelisääntöjä sovitaan, asioista puhutaan, tai kuuntele kun asiaan perehtyneet asioita avaavat. Tai jos ei jaa itse omia tietojaan muille, eikä sparraa yhdessä, vaan muodostaa näkemyksensä omien rajallisten tietojen turvin. Tuollainen kokemus voinee myös helposti syntyä mikäli asettuu toisten yläpuolelle ja kuvittelee olevansa parempi kuin muut, ja kyynärpäitä käyttäen hakee vain omaa etuaan, välittämättä yhteisestä hyvästä, ja kokonaisuudesta. Ja vielä, jos julkisesti nolaa muita, heittelee puolitotuuksia nostaakseen itseään ja halventaakseen muita, eikä myönnä sitä, voi toisten olla hieman vaikea suhtautua tuollaiseen ihmiseen.

      Mutta eihän meillä tuollaisia luottamushenkilöitä ole, eihän?

      Politiikka on yhteistyötä, onneksi. Ja jokainen etsii ryhmänsä, jossa sitä haluaa tehdä, ja sellaisen, joka noudattelee omaa arvomaailmaansa. Eri mieltä saa ja pitääkin olla, perustellusti, mutta toistenkin näkemyksiä on kunnioitettava. Luoja meitä varjele päättäjistä, jotka tietävät kaiken. Woodrow Wilson sanoi näin: ”en käytä ainoastaan omia aivojani, vaan kaikkea niitä, joita voin lainata.”

      Ja päätän tästä tähän. Iloista tiistaipäivän jatkoa!
      Sari

  26. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ja vastaamatta jäi, Sari! Niin Jarille kuin minullekin.

  27. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Tämä: ” … Tuollainen kokemus voinee myös helposti syntyä mikäli asettuu toisten yläpuolelle ja kuvittelee olevansa parempi kuin muut, ja kyynärpäitä käyttäen hakee vain omaa etuaan, välittämättä yhteisestä hyvästä, ja kokonaisuudesta. Ja vielä, jos julkisesti nolaa muita, heittelee puolitotuuksia nostaakseen itseään ja halventaakseen muita, eikä myönnä sitä, voi toisten olla hieman vaikea suhtautua tuollaiseen ihmiseen. … ” kuullostaa ihan sellaiselta joka paikan pyrkyriltä, joka haluaa olla kaikessa mukana. Siis edustajana niin kunta-, seurakunta- kuin valtiotasollakin. Pääsee tai luulee pääsevänsä vaikuttamaan.

    En halua äänestää tällaista henkilöä kuntavaaleissa.

    Seppo Mäkinen

  28. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Kenenkähän aivoja Sari nyt on lainannut?
    Lämmöllä!
    Riitta

  29. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, voisitko vastata esittämääni kysymykseen: Miksi ette enemmistövallalla päätä, että kaupungin yhtiöissäkin toimitaan julkisuuslain mukaisesti kuten toimitaan kaupungin muissakin yksiköissä?

  30. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Voi hyvät kuntalaiset!

    Olen aina ymmärtänyt, että ihmisen on käytettävä vain omia aivojaan.
    Neuvoa pitää osata kysyä, monelta taholta ja tutkia asioita nöyrästi.

    Kyllä jokaisen yksilön täytyy pystyä päättelemään omat ratkaisunsa.

    Ainoa seikka joka tuo rajoitteita ovat oman maan lait ja kansainväliset.

    …. ja siihen julkisuuslakiin. Mikään laki ei kiellä yhtiötä olemaan avoimia.
    Laissa luetellaan, mitä asioita on pidettävä salaisina ja kuinka kauan.

    Opin jo työskennellessäni eräässä pörssiyhtiössä, että vältät kuluttaja-asiamiehen,
    kun käyt ennakkoon näyttämässä markkinointimateriaalisi hänelle esim. suoramarkkinoinnissa.
    Eipä kukaan koskaan kysellyt perään.
    Maa on täynnä kaikensorttisia viranomaisia, jotka neuvovat ilmaiseksi.
    Valtuuston jäsen voi kysyä myös vielä kaupungin lakimieheltä neuvoa ja jos kansa on väärässä, niin kannattaisi neuvoa.

    Näyttää, että Hämeenlinna on suljettu sisäpiiri, jossa vain pieni joukko tietää ja loput eivät edes ymmärrä?

    Tuossa edellä kirjoituksissa moni on kysynyt, miksi enemmistö ei voi päättää sormen näpsäytyksellä,
    että toimittaisiin yhtiöissä julkisuuslain mukaisesti?
    Sari voisi lainata nyt meidän aivojamme.
    Olisimme iloisia.

    Katriina Ahtiainen (ps)
    omia aivoja käyttävä kuntavaaliehdokas

  31. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys omia aivoja käyttävä kuntavaaliehdokas!
    Sinäpä sen sanoit, nöyryyttähän se vaatii,
    avoimuus ja muiden kuolevaisten tasolle tuleminen.
    Pohjois-Korea, Kiina ja NL ovat hyvä esimerkki siitä pelosta,
    jospa kansa saakin tietää, miten vähäisen älyn varassa heitä johdetaan.
    Herkkusieniviljely-taktiikkaa,
    jonka aika on käymässä Telluksella vähiin, kiitos internetin.
    Milloin me saamme Tavastehuussiin toimivat yhteydet.
    Menestystä kunnallisvaaleissa toivotellen!
    Riitta

  32. avatar Jari Ranne sanoo:

    Hei Sari, vastaatko 11.9. klo 18.56 esittämääni kysymykseen?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Konserniohjeissa on päätetty, miten edetään. Kuten valtuustossa keskusteltiin, säännöt ja ohjeet etenevät ja niitä tsekataan koko ajan. Vaikkapa tuo ryhmäsi erikoinen esitys toimarin palkan kytkemisestä takauspäätökseen toi esiin sen, että jatkossa varmasti johtajasopimukset tehdään julkisiksi. Mutta sopimuksissa on se juttu, että niitä ei voi yksipuolisesti muuttaa.

      Ja julkisuudesta vielä, maanantain valtuuston perusteella kuulosti vähän siltä että ihan kaikki ei tietoa osaa edes käyttää, vaikka sitä on käytössäkin. Ala-arvoinen näytös M-Componentsin lainantakauksesta, ja varsinaista ulkoparlamentaarista ohjausta.

      Iloista viikonloppua,
      Sari

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Sari, olen kanssasi tasan samaa mieltä. Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin lainantakauksen käsittely on ollut ala-arvoista. Alla ote eräästä aikaisemmasta keissistä:

        Kiinteistö Oy yhtiön kirje 15.1.20nn:

        ”Tausta

        Oy on 19nn perustettu teknologian suomalainen edelläkävijäyritys.

        Talouden taantumassakin teknologian kilpailukyky on perinteisiä toimialoja huomattavasti vahvempi ja Oy:n tuote- ja palveluvalikoima on erinomaisessa kunnossa, jota todistaa joulukuussa 20nn saatu merkittävä tilaus.

        Toimitilahanke

        Kiinteistö Oy (omistajat ja Hämeenlinnan kaupunki) ylitti rakennusvaiheessa (vuosina 20nn ja 20nn) budjettiaan (2.000.000 €) noin 300.000 €. Ylityksen aiheuttaman rahoitusvajeen kattamiseksi lainasi 285.400 € kiinteistö Oy:lle. Lainan oli suunniteltu olevan lyhytaikainen ja että se konvertoidaan pitkäaikaisempaan lainaan mahdollisen laajennuksen yhteydessä. Laajennustarpeen siirryttyä tulevaisuuteen nyt esitettävällä rahoitusjärjestelyllä maksetaan Kiinteistö Oy in lyhytaikainen laina Oy:lle.

        Esitys

        Kiinteistö Oy pyytää kaupungilta 80 %:n takausta 450.000 euron lainalle.”

        Kuulostaako yhtään tutulta. Kiertääkö Moreenin yhtiöissä jokin yhteinen kirjepohja, johon täytetään yhtiön nimi ja summat? Vai tehdäänkö nämä virkatyönä takaajan puolesta?

        Varmaan kaupungin talousasiantuntijat silloinkin tutkivat yhtiön talouden perinjuurin, vaikka eivät sitten valtuutettuja ajantasaisilla taloustiedoilla vaivanneetkaan.

        Sari, toistat aina että otetaan opiksi ja eteenpäin. Eteenpäin on kyllä suunta niin että nenä maata viistää, mutta mitään, siis kerrassaan mitään, ei ole opittu.

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Hmm, en ole oppinut minäkään… korvasin edellisessä yhtiön nimen erikoismerkkijonolla, jota editori ei näemmä ole osannut tulkita… alla korjattu versio…

          Sari, olen kanssasi tasan samaa mieltä. Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin lainantakauksen käsittely on ollut ala-arvoista. Alla ote eräästä aikaisemmasta keissistä:

          Kiinteistö Oy piip yhtiön kirje 15.1.20nn:

          ”Tausta

          piip Oy on 19nn perustettu teknologian suomalainen edelläkävijäyritys.

          Talouden taantumassakin piipteknologian kilpailukyky on perinteisiä toimialoja huomattavasti vahvempi ja piipOy:n tuote- ja palveluvalikoima on erinomaisessa kunnossa, jota todistaa joulukuussa 20nn saatu merkittävä tilaus.

          Toimitilahanke

          Kiinteistö Oy (omistajat piip ja Hämeenlinnan kaupunki) ylitti rakennusvaiheessa (vuosina 20nn ja 20nn) budjettiaan (2.000.000 €) noin 300.000 €. Ylityksen aiheuttaman rahoitusvajeen kattamiseksi lainasi 285.400 € kiinteistö Oy:lle. Lainan oli suunniteltu olevan lyhytaikainen ja että se konvertoidaan pitkäaikaisempaan lainaan mahdollisen laajennuksen yhteydessä. Laajennustarpeen siirryttyä tulevaisuuteen nyt esitettävällä rahoitusjärjestelyllä maksetaan Kiinteistö Oy in lyhytaikainen laina piip Oy:lle.

          Esitys

          Kiinteistö Oy piip pyytää kaupungilta 80 %:n takausta 450.000 euron lainalle.”

          Kuulostaako yhtään tutulta. Kiertääkö Moreenin yhtiöissä jokin yhteinen kirjepohja, johon täytetään yhtiön nimi ja summat? Vai tehdäänkö nämä virkatyönä takaajan puolesta?

          Varmaan kaupungin talousasiantuntijat silloinkin tutkivat yhtiön talouden perinjuurin, vaikka eivät sitten valtuutettuja ajantasaisilla taloustiedoilla vaivanneetkaan.

          Sari, toistat aina että otetaan opiksi ja eteenpäin. Eteenpäin on kyllä suunta niin että nenä maata viistää, mutta mitään, siis kerrassaan mitään, ei ole opittu.

  33. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, miksi et vastaa kysymykseeni selkeästi?
    Puhut kaikkea muuta, kiertelet ja kaartelet, mutta et vastaa varsinaiseen kysymykseen.
    Ymmärrän sen, koska vaikeahan sinun on kertoa julkisesti, että sinä ja ryhmäsi vastustatte julkisuuden lisäämistä kaupungin yhtiöissä.

  34. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Tässä sitä vuav ootellaan joskohan Sari tänviikonlopun aikaan malttais paneutua vastaamaan niin Jarille kuin muillekin.

  35. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Jari,

    Huolenaiheesi on kaupungin yhtiöiden tiedotuksen avoimuus. Esimerkkeinä siitä esität sen, ettei (1) yhtiöiden johtajien palkkoja julkistettu heti, kun sitä vaadittiin ja toiseksi sitä, että (2) kaupungin laskutusta ja kirjanpitoa hoitava Seutukeskus ei ole antanut tietoja joistakin maksutapahtumista.

    (1) Palkkojen julkistaminen on ongelmallista siksi, että kyse on yksityisyyteen liittyvästä tiedosta. Siksi yhtiö ei voi noin vain kertoa sitä. Pörssiyhtiöiden kohdalla tuo hoidetaan yhtiön ja johtajan johtajasopimukseen sisällytetyllä maininnalla, jossa todetaan, että palkkatietojen julkistamisessa noudatetaan pörssiyhtiöiden palkkojen julkisuutta koskevia ohjeita. Pörssiyhtiön hallituksen täytyy tehdä johtajansa kanssa ko sopimus voidakseen noudattaa pörssin sääntöjä. Toisaalta johtaja tietää, ettei yhtiö ota häntä työhön ilman tuollaista sopimusta. Näin on syntynyt yhtiön ja yksityihenkilön keskeinen sopimus, jonka mukaan kumpikin voi elää.

    Tuota kunnallistasolle sovellettavaa tekstiä ei ole siinä mallisäännössä, jonka mukaisia johtajasopimuksia kaupungissa on tehty. Tämän vuoksi osakeyhtiö ei voi yksipuolisesti julkistaa toimitusjohtajansa palkkaa. Julkistaminen rikkoisi henkilön yksityisyyden suojaa. En usko, että minkään yhtiön hallitus haluaa tehdä tämänkaltaista lainrikkomusta, olkoon kysymys kaupungin yhtiöstä, tai muusta. Voiko toimitusjohtaja yksipuolisesti julkistaa palkkansa? Ehkä voi, mutta silloin hän ottaisi riskin yhtiön liikesalaisuuden paljastamisesta, joka sekin on aika iso rike ja ainakin olisi toimi, josta ei välikirjassa ole sovittu.

    Jos nuo palkat halutaan julkistaa, menettelytavan pitäisi olla suunnilleen seuraavankaltainen: Kaupunginhallitus päättää, että yhtiöiden on sisällytettävä johtajasopimuksiin palkan julkisuutta koskeva pykälä ja korjattava olemassaolevat sopimukset johonkin päivämäärään mennessä tämän mukaisiksi.

    Kaikille pitäisi olla ymmärrettävää, että näin isoa muutosta, jossa tarvitaan yhtiöiden hallitusten kokoontumisia, ei kaupunginvaltuuston kokouksen tauolla voi tehdä.

    (2) Toinen huolenaiheesi olio, ettei Seutukeskus luovuttanut tietoja laskutuksesta.
    Seutukeskus on se kirjanpito- ja palveluyritys, jonka kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen joidenkin asioiden hoitamisesta. Että he eivät luovuttaneet tietoja satunnaiselle kysyjälle, osoittaa yrityksen olevan osaava ja rehti toimija. Kuntalain mukainen tiedonantovelvollisuus asuu kaupungin virastossa, ei alihankkijan toimistossa.

  36. avatar Jari Ranne sanoo:

    Terve, Kari ja kiitos kommentistasi.

    Mennäänpä vielä mainitsemiesi asioiden taakse. Esimerkkini ovat vain jäävuoren huippu, mutta eivät vain yksittäisiä, vaan kyse on kaupungin poliittisen enemmistön päättämästä ja johdonmukaisesti toteuttamasta linjasta. Tuota linjaa on toteutettu ainakin yli 10 vuotta ja esimerkkejä siitä on tullut vastaan pitkin matkaa eri yhtiöistä mm. rakennusinvestointien valmisteluun, kehittämishankkeiden sisältöihin yms. asioihin, jotka perinteisen kaupungin yksikön toimintana olisivat lainkin mukaan julkisia ja jotka ovat sisällöltään ja luonteeltaan sellaisia, joista myös valtuutettujen pitäisi olla tarkasti perillä jo valmisteluvaiheessa ja tietenkin myös päätöksiä tehdessään.

    Julkisuuslain tarkoitusta polkeva linja ei pohjimmiltaan ole yhtiöiden vika eikä sinänsä johdu yhtiöittämisistäkään. Kuten varmaankin tiedät, lait eivät estä päättämästä, että yhtiöissä noudatetaan johtajasopimuksiakin myöden julkisuuslain linjaa. Kysymys on kaupungin eli omistajan päättämästä linjasta. Yhtiöiden hallitukset eivät siitä viime kädessä päätä, muodollisesti kylläkin, mutta omistajan sanelee sävelet. Yhtiöitä ei tietoja panttaavasta linjasta siis ensi sijassa kannata syyttää, vaan omistajaa ja omistajan oikeuksia edustavaa ja valvovaa tahoa eli virallisesti kaupunginhallitusta ja käytännössä myös kaupungin johtajia yhtiöihin liittyvien tehtäväkuviensa ja vastuidensa mukaisesti. Kaupunginhallituksen linjan on päättänyt enemmistö eli Kokoomus ja demarit. Se on demokratiaa, mutta niljakkaaksi sen tekee se, etteivät he myönnä, että julkisuuslain tarkoitusta polkeva linja on heidän linjansa. Viittaukset osakeyhtiölakiin, konserniohjeisiin, johtajasopimuksiinkin yms. vievät harhaanjohtavasti huomion pois siitä tosiasiasta, että enemmistö on tietoisesti ja tarkoituksellisesti päättänyt, ettei kaupungin yhtiöissä toimita julkisuuslain linjausten mukaisesti. Mikään laki ei sitä estäisi. Berliinin muuria on siis rakennettu pitkään ja tavoitteellisesti.

  37. avatar Jari Ranne sanoo:

    Miksi kaupunginhallituksen jäsen Sari et vastaa 11.9. esittämääni kysymykseen?

    Oliko kysymys niin selkeä ja yksinkertainen, ettet pysty tuollaiseen enää vastaamaan ympäripyöreästi ja epämääräisen yleisellä tasolla niin, että pääsisit kiertämään varsinaiseen kysymykseen vastaamisen?
    Kysymys on erittäin asiallinen ja oleellinen kaupungin yritysten asioiden läpinäkyvyyttä linjattaessa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää merkittävällä luottamuspaikalla toimivan henkilön ja ryhmän kannan selkokielellä?

    Kysymys siis oli: Miksi ette enemmistövallalla päätä, että kaupungin yhtiöissäkin toimitaan julkisuuslain mukaisesti kuten toimitaan kaupungin muissakin yksiköissä?

  38. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hei Jari!

    Hieman huolestuttaa nyt että mahdatko oikeasti lukea, tai olla oikeasti kiinnostutunut asiasta vai seipäästä? Olen jo monta kertaa tässäkin ketjussa vastannut, että asiahan on jo päätetty, avoimuuteen on otettu selkeä kanta. Ja joka ikisessä kaupunginhallitussa asia on esillä. Omistajapolittiisissa ohjeissa, 6.2.2012 hyväksytyissä. linjauksissa on otettu kaupungin toimesta varsin selkeä kanta asiaan. Ohjeistus uudistettiin juuri siksi että vanhaan malliin ei oltu tyytyväisiä ja se ei vastannut kaupungin arvoja.

    Ote linjauksista: ”Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtina ovat kaupungin strategian linjaukset ja
    tavoitteet. Hämeenlinnan kaupungin omistamat yhteisöt muodostavat merkittävän
    varallisuuden. Näin ollen omistajapolitiikan tulisi olla hyvin ohjattua, kontrolloitua ja
    läpinäkyvää sekä tavoitteellista. Omistajapoliittiset linjaukset sitovat yhteisöt
    kaupungin strategiseen johtamiseen.

    Omistajapoliittisen toiminnan tulee nauttia julkista luottamusta ja toimintaperiaatteiden
    tulee toimia erilaisissa ja hyvinkin nopeasti muuttuvissa tilanteissa.
    Hämeenlinnan keskeinen tavoite onkin ensivaiheessa vahvistaa strategisten yhtiöiden
    omistajapolitiikka ja määrittää tulevaisuuden tavoitteet sekä vaikuttaa yhteisöjen
    kehittämissuuntiin. Linjausten tarkoituksena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä
    päätöksiä ja toimintaa.”

    Teema jjatkuu otsikon 6.1 alla: …”Yhteisenä tavoitteena kaikelle kaupungin hallinnoimalle toiminnalle on, että toiminta on avointa ja läpinäkyvää, ja että yhteisöt tiedottavat omistajalleen, sidosryhmilleen
    sekä kuntalaisilleen toiminnastaan.”

    Vanhoissa sopimuksissa, liiketoimintasalaisuuksissa, henkilöasioissa, esimerkiksi, asia ei ole halki poikki ja pinoon tyyppistä- vaan uudistuu hieman hitaammin. Konsernirakenteita uudistettaessa yksi syy on tämä yksinkertamisen tuottama läpinäkyvyys. Vaikkapa sitten IP; Soske, Kantola, peruskorjauskeskus .. kaikki nämä ovat työn alla. Ihan avointen linjausten mukaisesti.

    Avoimuus ja läpinäkyvyys on minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia. Sitä vaadittaessa vaan joskus unohtuu vastuu tiedon käyttämisestä. Isompi ongelma minusta on että kaikki ne ihmiset jotka hommissa ovat eivät perehdy ajoissa, ota etukäteen selvää tai jopa eivät ymmärrä mistä asioissa on kyse. Se on edustukselliselle demokratialle tuhoisaa.

    Sari
    ps. näyttäisi siltä että ne pöytäkirjat ovat jatkossa pidempään esillä.. tätäkin on jumpattu ihan koko ajan.

  39. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, suomennatko vastauksesi?
    Vastauksesi sisältää kauheasti hienoa tekstiä, mutta ei edelleenkään selkeää ja ymmärrettävää vastausta kysymykseeni. Sanoit, että avoimuuteen on otettu selkeä kanta. Koska kaupungin yritykset eivät edelleenkään toimi julkisuuslain linjan mukaisesti, esim. johdon palkka-, palkitsemis- ja bonusjärjestelmiä ei haluta julkistaa, niin onko se se kanta?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Jari, julkaistiinhan ne. Palkkahaarukka johtajilta yhtiöistä. HML Asuntojen bonusjärjestelmä, joka oli ainoa poikkeava. Muilla oli samat edut kuin kaupungissa yleensä, kulttuuri- ja liikuntaseteleitä ja jossain jopa lounasseteleitä. Ei ollut muuta julkistettavaa. Yksittäisen ihmisen johtajasopimusta- jos siihen ei ole kirjattu julkisuutta- ei voida yksipuolisesti julkistaa- ja jatkossa ne sopimukset tehdään uusien ohjeiden mukaan. Ja sitten ovat julkisia- joka varmaan tuo jotain ihan huikeaa lisäarvoa meille kaikille;)

      Viime viikolla oli uutisissa tosi hyvä juttu avoimuudesta, Brittiheppu kertoi säästöistä ja notkeudesta, jota avoimella toiminnalla saadaan aikaiseksi- ja mä allekirjoitan tuon tavoitteen täysin. Eli oma tavoite ja myös edustamani ryhmän tavoite on ilman muuta vähintään julkisuuslain mukainen avoimuus. Ja siksihän tätä rakennetta koko ajan uudistetaan. Henkilötietosuoja kun vaan on esimerkiksi yksi asia, joka on tässäkin otettava huomioon. Ja uusien luottamushenkilöiden koulutuksessa tämä on yksi keskeinen asia.

      Vastaapa sinä, mistä johtuu tuo valtava epäluulo? Ja selitykseksi ei riitä että joskus on tehty jotain väärin, koska niihin sun valtuustoaikaisiin epäkohtiin ollaan puututtu. Hallintosääntöä on uudistettu reippaasti ja toimivaltoja, kuka tekee mitäkin.

      Sari

  40. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Sarin sanskriitti saa minut ajoittain ihmettelemään ja etsimään suomenkielen sanakirjan avuksi mahdollisen sisällön avaamiseksi.
    Eipä ollut apua nytkään.
    ”Näin ollen omistajapolitiikan tulisi olla hyvin ohjattua, kontrolloitua ja läpinäkyvää.”
    Siis TULISI OLLA.
    Ehdollinen muoto, tai jonkinsortin illuusio-muoto, ei voimassa oleva kestävä aikamuoto, olla.
    Sijamuoto-osasto sanoo, tältä se näyttää, viitaten komitatiiviin.
    Sitten löysin tulkinnan, joka viittaisi muotoon,
    että ehkä he tulevat tekemään, jotta se olisi, joskus hamassa tulevaisuudessa.
    Jolloin Sarin teksti on tulkittava ilmaisumuotoon tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiiviivin avulla kyhätyksi lause-rakennelmaksi.
    Tässä vaiheessa luovutan, myönnän etten enää jaksa, epäillen samalla vahvasti,
    ettei Sari itsekään tiedä, mitä näytölle heitetyt, löysät lauseet sisältävät.
    Riitta

  41. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Hei!
    Luin Sarin vastauksen jo viiden aikoihin ja mietin, mikä mulla on, kun en ymmärtänyt
    sisältöä.
    Ajattelin olla hiljaa.
    Nähtävästi pari muutakin on jäänyt miettimään sisältöä.

    Olen yksinkertaisesti ymmärtänyt avoimuuden olevan vain rehellisyyttä niin yrityselämässä
    kuin yksityisesti. Liika avoimuus voipi olla tyhmyyttä kumpaisessakin.
    Suljettu yrityskulttuuri on jotain ihan ihmeellistä. Täällä kaupungissa käytetään monta
    miestyövuotta organisaatiohallitusjohtokuntahenkilöstöviranomaiskäsittelyn selkokielenselitysoppaiden
    tekemiseen.

    Voisimme sanoa: Olemme julkinen yritys. Olemme avoimia. Kysykää, hyvät kuntalaiset. Miten
    voin palvella?

    Tietty Kuralasta katsottuna yksinkertaista, mutta luetun ymmärtäminen tuottaa välillä
    vaikeuksia.

    Katriina Ahtiainen (ps)
    …jaksaa vielä…jaksaa yrittää vaaleihin ja sen jälkeenkin.

  42. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Raution teksti on varmaan sanktioitu kokoomus-ryhmän johdon taholta!
    Jatka vaan, Sari, savuverhojen heittelyä, ja jatka pupun kirjoittelua! Sitä syvemmälle pussiin joudut. Kyllä valitsijat huomaavat, koska heidän älyään noin karkeasti aliarvioidaan…
    Ihmetellä täytyy, kuinka Leppänen saattoikin ihastella älykkyyttäsi…jaa hänhän käyttikin sanaa älykkyys, ei siis tarkoittanut viisautta!

  43. avatar äänestäjä sanoo:

    Sari hyvä, en tiedä pidätkö meitä äänestäjiä aivan idiootteina. Me kuitenkin ymmärrämme, että se mitä sanotaan strategioissa tai muissa ohjeissa ei tarkoita mitään jos niiden mukaan ei toimita, tai jopa lakitekstissä, esim julkisuuslaissa. Yritä nyt itsekin ymmärtää se vihdoin. Hyvää viikonloppua. Bloggaavat kokoomusnaiset, pientä (älyllistä) tason nostoa kirjoituksiinne, pliiiiiiissss, otetaan opiksi.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Äänestäjälle kiitos kommentista, olen ihan samaa mieltä. Ja erityisesti kiinnostaa missä näin ei ole toimittu.
      Sari

  44. avatar Jari Ranne sanoo:

    Niin, niin, Sari, mutta mikä se kanta on? Onko sinun ja ryhmäsi kanta, että kaupungin yritysten ei tarvitse toimia julkisuuslain linjan mukaisesti?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Huomenta Jari, aurinkoista ja lämmintä täältä Venäjän maalta;)

      Ei vaan kokoomusryhmämme kanta on että julkisuuslakia ja muitakin Suomen lakeja, mm. henkilötietosuojaa koskevia, osakeyhtiölakia, kuntalakia… sekä kaupungin säädöksiä ja ohjeita on noudatettava. Siinä ei ole mitään epäselvää.

      Iloista viikonloppua ja hyviä kalamarkkinoita!
      Sari

  45. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, väitteesi on virheellinen! Yhtiöiden johtajien palkkojen ilmoittaminen vain palkkahaarukkana ilman johtajakohtaista erittelyä, on julkisuuslain linjan vastainen. Jos johtajien kanssa on tehty salailun mahdollistavia palkkasopimuksia, sellaisten sopimusten teko on julkisuuslain linjan vastainen. Julkisuuslain linja on tässä selkeä eikä tulkinnan varaa ole: valtion ja kuntien palkat ovat julkista tietoa!

  46. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Sari, tervetuloa kotiin vaalikiertueelta, olit varmaan kuntaliitoksia rustaamassa sillä rajan takana. Tiedäthän jutun Kekkosesta jne.
    Mutta asiaan. Kaipasit esimerkkiä missä ei olla toimittu julkisuuslain mukaan. Kauempaa ei tarvii hakea kun vaan pakkia rullaat tarpeeksi kauan Karin kommenttiin. Olennaista jutussa on minusta se jotta kyseinen eläköitynyt vikkahenkilö on nyt koomuksen ehdokkaana. Muuttuko kokoomuslainen julkisuuslaki sen mukaan millä puolen toteuttaja on virkamies tai valtuutettu. Ja mikä on se koomuksen linja julkisuuslakiin? Sarin vai Hirviniemen? Ehkäpä tässäkään tapauksessa yhteen päähän mahdu kahta järjestelmää!
    Kirjoitit joskus kommenttina minulle. Erkki, koska olet jäänyt vastausta vaille.
    Aika kauan on Jarin kanssa odoteltu vastausta kumysykseen. Miksi ette ole sos-kok-dem voimin asiaa hoitaneet.
    Ja sitten ei mitään liirumlaarunjarkonia vaan se vastus, miksi ei?

  47. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Sari, olet nyt maalannut itsesi nurkkaan, pelkästä kouristuksenomaisesta vallanhimosta.
    Jari olisi aivan varmasti odottanut Venäjältä paluutasi,
    onhan hän rauhallisena miehenä odottanut viikkotolkulla mielipidettäsi.
    Olisit vain ennen lähtöäsi ilmoittanut harvinaisesta ”laatuajasta” miehesi kanssa.
    Asiaansa vihkiytynyt poliitikko osaa vetää rajan ajankäytölleen,
    mm. sille milloin kommentoi, valtafriikki ei siihen kykene, pelätessään otteensa lipsuvan vallan liukkaasta kahvasta.
    Ei sinun miehittämiä, lukuisia poliittisia palleja kukaan olisi viikonloppuna vienyt – tuolileikin tapaan.
    Se aika koittaa mahdollisesti vasta syksyllä.
    Olet ennenkin, jouduttuasi tosiasioiden äärelle, vetänyt esiin kortin, kaupungin lakimies vastaan kaupunkilainen.
    Käsittääkseni Jari Ranne kysyy kärsivällisesti SINUN mielipidettäsi, jonka pitäisi myös sisältää poliitikon eettistä arvomaailmaa ja omavastuuta.
    Olen ehtinyt kiertää puol Suomea, tehdä yhtä sun toista viikkotolkulla,
    etkä sinä vieläkään ole vastannut Jarin simppeliin kysymykseen.
    Onko se liian vaikea sinulle?
    Ps. Vastauksellasi ei ole kiirettä, tässähän tehdään sinun ansiostasi jo kommentti-ennätys muutenkin.
    Riitta

  48. avatar Jari Ranne sanoo:

    Sari, kaupungin lakimies ei voi olla toista mieltä seuraavista asioista:
    1) Valtion ja kuntien palkat ovat julkista tietoa.
    2) Mikään laki ei estä kaupungin yrityksiä toimimasta julkisuuslain mukaisesti.
    3) Jos kaupungin yritys toimii julkisuuslakia suljetummin, sellainen linja ei ole lain velvoittama, vaan omistajan tietoinen päätös eli poliittisen enemmistön kannan mukaan tehty linjapäätös eli Hämeenlinnan tapauksessa Kokoomuksen ja demarien linjaus.

    Kysypä kaupungin lakimiehen selkeä kanta edellisiin kolmeen asiaan ja kerro se täällä blogissa avoimesti ja selkokielellä meille kaikille.

    Ja Sari, painotan, ettei tässä väittelyssä ole kyse mistään henkilökohtaisesta, vaan puhtaasti asiasta. Yhteisten verovaroin hoidettavien asioiden hoitamisen julkisuus ja läpinäkyvyys on niin tärkeä asia demokratiassa ja hyvässä hallinnossa, ettei siinä saa olla mitään puolinaista eikä epäselvää Hämeenlinnassakaan.

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Tervehdys Sairiosta,

      tässä vielä vastaus(yrityksiä):
      1. Valtion ja kuntien palkat ovat julkista tietoa- totta, ja tästä samaa mieltä, pl ne mitä aiemmin yllä todettiin, sekä mun että Jarin toimesta.
      2. Mikään laki ei estä yhtiöitä toimimasta julkisuuslain mukaisesti. Ihan samaa mieltä.
      3. Julkisuuslain mukaan emme voi antaa eurolleen toimareiden palkkoja ilman ao ihmisten suostumusta. Jatkossa voidaan ottaa käyttöön toimitusjohtajasopimus, jossa voidaan sopia että palkat ovat julkisia. Henkilökohtaisesti kannatan tätä. Omistaja voi vahvasti vaikuttaa yhtiöiden linjauksiin ja tietysti myös tiedotuslinjauksiin. Kuitenkin yhtiöt tekevät omat linjauksensa- mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Ja tässä se edustajien koulutus on ensiarvoisen tärkeää.

      Avoimempaan suuntaan on menty, ja olen ehdottomasti avoimuuden kannalla. Kuulostan varmaan papukaijalta;) – mutta tähänhän muun ohjauksen ohella juuri pyritään ja mennään uusien ohjeiden myötä. Maailma vaan ei muutu päivässä, eikä seitsämässä kuukaudessa. Ja paljon, paljon on päästy eteenpäin. Koko konserniohjauksessa, ja koko konsernirakenteessa. Ja mikä parasta, aika moni homma meillä menee hyvin eteenpäin. Myös tämä avoimuus. Ja toistona vielä aiempaa: ”Ei vaan kokoomusryhmämme kanta on että julkisuuslakia ja muitakin Suomen lakeja, mm. henkilötietosuojaa koskevia, osakeyhtiölakia, kuntalakia… sekä kaupungin säädöksiä ja ohjeita on noudatettava. Siinä ei ole mitään epäselvää.” Demarit varmaan vastaavat omasta puolestaan;)

      Riitalle ja Erkille myös oikein mukavaa viikonjatkoa, oli kerrassaan mainio viikonloppu Venäjällä. Säät suosivat, toisin kuin kuulemma täällä.

      Mistäs sitten keskusteltais? Olisko mitään tuo vanhustenhuolto? Tai erikoissairaanhoito? Tai joustavat lähipalvelut? Tai veropuu? Henkilökohtaisesti ajattelin suunnata energiani ja kiinnostukseni sinne kuntapalveluiden suuntaan- ensi vuoden budjetti näet alkaa muotoutua, ja siinä päätetään miten ja minkälaisia palveluita hämeenlinnalaisille ensi vuonna on tarjolla. Ja se on ihan äärettömän tärkeä asia.

      Sari

  49. avatar Jari Ranne sanoo:

    Voi, voi, miksi puhut ja ryhmänne puhuu tuollaisia kauniita sanoja avoimuudesta ja yhtiöiden julkisuudesta ja kuitenkin toimitte päinvastoin? Miksi ette ole toimineet ja vaatineet kaupungin yhtiöitä toimimaan julkisuuslain linjan mukaisesti? Ettekö ole tienneet, että julkisuuslaki on ollut voimassa ja sen tarkoitus ja linja tiedossa jo vuodesta 1999? Ja etkö tiedä, että myös kaupunginvaltuustossa on ainakin 2000-luvun alusta lähtien vaadittu kaupungin yrityksiltä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta heikolla menestyksellä. Site, mitä olisi voitu saada aikaan 3 kk:ssa, ei ole saavutettu 10 vuodessakaan.

    Ja mitä toimitusjohtajien sopimuksiin tulee, onko ne kaikki tehty ennen vuotta 1999, kun eivät ole julkisuuslain linjan mukaisia?
    Kuka on mennyt kaupungin puolelta tekemään sellaisia sopimuksia, mitkä eivät ole julkisuuslain linjan mukaisia? Syitä tuollaiseen ei liene kuin kaksi mahdollista: 1) Kaupungin johdossa, lakimiehissä ja ryhmässänne ei ole ollut ketään, joka tuntee julkisuuslain ja sen tarkoituksen. 2) Kyse on tietoisesta ja tarkoituksellisesta halusta pitää kaupungin yritysten asiat vähemmän läpinäkyvinä. Ensimmäinen vaihtoehto on mahdoton, toinen todellinen.

  50. avatar verkot tötterölle sanoo:

    Mitä puppugeneraattoria Sari käytät? Itse kaipailen uudempaa versiota, sillä käytössäni on tämä vanha.

    http://puppulausegeneraattori.fi/

  51. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Kiitos vinkistä ”verkot tötterölle”!
    Sieltähän se Sari ammentaa poliittista painoarvoa selityksille tilanteeseen kuin tilanteeseen.
    ”Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että yksikin kokonaisvaltaista kasvua kohti suunnattu ehdotus opettaa sisäistämään organisaatiossa toimivien vastuunalaista asennetta.”
    (Suora laina Puppulausegeneraattori)

  52. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Kiitän minäkin generaattorista!
    Olin kerran kursseilla, jossa opetettiin kevennyksenä käyttämään tuollaista
    konetta.

    Kyllä viikonloppuna Kuralassa vähän pelotti, koska Sari oli Venäjällä.
    Pelkäsin hirveästi, että nyt julkisuuslakia mallinnetaankin sieltä.

    Yksi poliisisetä tässä keväällä ennen lomia varoitti lomallelähtijöitä, etteivät
    hirveästi kertoilisi, mihin menevät ja kuinka kauan viipyvät.
    Täällä Hämeessäkin on ihan rosvojankin kylän perukoilla viime aikoina nähty.

    On se muutes jännää, että tuota julkisuuslakiakin, joka on jo viime vuosituhannen puolelta,
    niin osaajapuoluekin joutuu sitä 2012 jauhamaan Hämeenlinnassa.
    Mitähän täällä vielä avoimesti opitaan?

    Näin kirjoitti yksi epätietoinen
    Katriina Ahtiainen (ps)
    kuntavaaliehdokas

Jätä kommentti

css.php