Epäselvää kieltä

Eilisaamun haastattelun jälkeen on tullut palautetta ja myös kysymyksiä mm. kahden hallintokulttuurin kielten eroista erityisesti hankkeiden ja julkisen sektorin yhtiöiden ollessa kyseessä. Miten pelkästä kielestä ja vuorovaikutustyylistä voi erottaa hyvän ja huonon hallintotyylin? Ohessa muutamia esimerkkejä ja vinkkejä vaikkapa valtuutetuille ja muille kiinnostuneille.
Huonon hallintokulttuurin yksi tyypillinen piirre on, että selkokielen sijasta käytetään mutkikasta, vaikeatajuista ja epäselvää laki-, hallinto- tai bisneskieltä. Jos joltain taholta on esim. rahat loppu, budjetti ylittynyt, tulot pienentyneet, menot suurentuneet ja tarvitsevat suoraa ja lisää avustusta kaupungilta, niin asiaa ei kerrota noin selkokielellä. Sen sijaan kerrotaan esim., että osakepääomaa voisi korottaa, sen ja sen asiakasryhmän maksuja alentaa, perustetaan uusi hanke, johon kaupunki ottaisi osaa, voisiko kaupunki taata yhtiön ottaman lisälainan tms. Lukijan päähuomio viedään siis esim. osakepääomatyyppiselle kentällä tai lainan takaamiseen, mitkä kuulostaa pienemmältä ja normaalimmalta elinkeinopoliittiselta asialta kuin esim. suora lisäavustus ja pysyvämpi vuosittainen lisäavustus. Ja vasta tiedottamisen myöhemmillä riveillä kerrotaan, ja usein muun tekstin sisällä esim., että kaupunki sitoutuu maksamaan vuosittain myös lainan lyhennykset ja korot. Ydinasia ei silloin pohjimmiltaan ole lainan takaus tai teknistyyppinen osakepääoman muutos vaan suoran lisärahan maksaminen kerralla tai monena vuotena.

Epäselvää kieltä esittely- ja päätösteksteissä ei pidä hyväksyä. Selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja oleellisten ydinasioiden esiinnosto- ja kiteytyskykyä voi edellyttää asioita valmistelevilta ja tiedottavilta. Se ei ole tärkeää vain päättäjille, vaan myös kenelle tahansa kaupunkilaiselle, jotta he pystyvät demokratian mukaisesti ja myös maksajina seuraamaan ja ymmärtämään yhteisiä asioita.
Epäselvään kieleen liittyvät läheisesti monimutkaiset yhtiöjärjestelyt tai niiden esittely vaikeatajuisella kielellä. Tämä on huonon hallintokulttuurin piirre julkisissa(kin) yhtiöissä erityisesti silloin, kun yhtiön toiminta on pohjimmiltaan yksinkertaista, esim. kiinteistöjen omistus ja vuokraus tai palvelujen suora myynti asiakkaille. Tällainen piirre on erityisen yleinen yksityiselläkin yrityskentällä silloin, kun toiminnassa halutaan peitellä jotain tai tehdä toiminnan seuraaminen vaikeaksi esim. rahoittajille, viranomaisille, yhteistyökumppaneille tai asiakkaille tai antaa ulkopuolisille virheellinen kuva toiminnan tai talouden todellisesta tilanteesta.

Monimutkaiset yhtiö-, laina-, budjetointi-, kirjanpito- yms. kuviot ovat vilpittömästikin käytettyinä yhtiön ja sen hallinnon tehokkuutta heikentäviä ja uhkaavat demokraattista ohjausta ja valvontaa.
Huonossa hallintotyylissä viestinnän sisältö jätetään joko yleisluonteiselle tasolle tai huomio viedään epäoleellisiin yksityiskohtiin tai molempia. Rahasummat jätetään ympäripyöreiksi ja tarkentamattomiksi, asian sanallinen esittely yleiselle esseetyyppisen luonnehdinnan tasolle ja asioita nostetaan esiin vain valikoiden. Ja jos esitellään yksityiskohtaisia erittelyjä tai selvityksiä, niin vain vastaanottajalle myönteisistä kohdista.

Kun tuollaista havaitaan hankkeen esittelyvaiheessa, se kertoo joko erittäin huonosta valmistelusta tai valmistelutaidosta, halusta jättää jotain kertomatta tai haluttomuudesta asettaa hankesuunnitelmaa monipuoliseen avoimeen syyniin.

Jo vanhastaan yleinen huonon hallintotavan piirre hankkeissa on tiedonjaon passiivisuus ja rajoittaminen. Kun hyvässä hallintotyylissä tiedot tuodaan omatoimisesti ja aktiivisesti nähtäville ja laajemmin ja tarkemminkin kuin on välttämätöntä, huonossa tyylissä tuodaan vain minimi ja lisäyksiä vain kysyttäessä tai ei silloinkaan. Tiedon rajoittamista huonossa tyylissä voidaan perustella, mutta pääsääntöisesti perustelut ovat epäpäteviä.

Puutteelliseen tietoon pohjautuva päätöksenteko myös hankkeissa heikentää päätöksenteon ja hankkeiden laatua.

Hyvässä hallintotyylissä ylläpidetään prosessin joka vaiheessa monipuolista, avointa ja kriittistäkin keskustelua ja pohdintaa. Sen tärkeys ja hyödyt ymmärretään ja siksi sitä pyritään provosoimaankin. Huonoissa hankkeissa avoin keskustelu minimoidaan ja varsinkin kriittistä keskustelua pyritään välttämään. Hyvässä hallintokulttuurissa tarkentaviin kysymyksiin suhtaudutaan myönteisesti ja asiakeskeisesti, huonossa hallintokulttuurissa kielteisesti ja pahimmillaan päähuomio viedään asiasta kysyjän toimintatapaan ja ominaisuuksiin. Hyvässä hallintokulttuurissa tulevia asioita pyritään ennakoimaan, jotta ehditään huolella yhdessä pohtia ja suunnitella. Huonossa hallintotyylissä on tyypillisempää, että ennakoitavissakin olevat hankkeet tulevat eteen ikäänkuin yllättäen tai ne tuodaan tarkoituksellisesti esille kiireisinä, jotta saataisiin asia hoidettu nopeasti. Keskustelun vähäisyyttä ja poikkeavaa valmistelu- ja päätöksentekotapaa perustellaan silloin hätätilanteeseen vedoten.

Avoimen ja monipuolisen keskusteluprosessin puute on erityisen välttämätöntä varsinkin julkisen sektorin yritysten hankkeissa ja myös elinkeinopoliittisissa hankkeissa. Näin siksi, että yhtiönä toimimisen osaaminen on julkisella puolella tunnetusti heikkoa, hankeosaamisessa jatkuvasti oppimisen varaa ja erityisesti elinkeinopoliittiset hankkeet ovat äärimmäisen vaikeaa kenttää mm. vaikuttavuuden osalta.
Julkisten yhtiöiden lisääntyminen on tuonut uuden kiintoisan erityispiirteen huonon hallintotyylin kieleen ja viestintään: osakeyhtiölakiin vetoaminen. Kiintoisaa on, että tiedon rajoittamisen perusteluna osakeyhtiölakiin vetoavat pääsääntöisesti huonoa hallintotyyliä toteuttavat julkiset yhtiöt. Hyvää hallintotyyliä toteuttavat eivät siihen vetoa. Ja miksipä vetoaisivatkaan, koska julkisen sektorien yhtiöillä on äärimmäisen vähän ehdottomasti salattavaa aineistoa. Lisäksi osakeyhtiölaki ei velvoita yhtiötä salaamaan mitään ja yhtiön ylin johto eli käytännössä tj. ja hallitus voivat vapaasti päättää tiedottaa lähes mitä tahansa. Osakeyhtiölaki ei rajoita tiedottamista vaan yhtiön ylimmän johdon tarkoituksellinen päätös. Ainoita yleisiä lakeihin tai hyvään etiikkaan liittyviä poikkeuksia ovat sosiaali- ja terveyspuolen asiakkaisiin liittyvä vaitiolovelvollisuus ja yleisemminkin asiakkaiden nimiin sekä joihinkin arkoihin sisältöihin, esim. asiakastahojen tuotekehittelyyn liittyvien asioiden luottamuksellisuus. Julkisuuslainkin mukaan toimittaessa luottamukselliset asiakastiedotkaan eivät estä esim. hankepapereiden julkisuutta, vaan asiakkaan tiedot vain jätetään niiden julkistetuista versioista pois ja kaikki muut kohdat julkistetaan.

Ja tuosta vinkiksi päättäjille: kun kuulette julkisen yhtiön rajoittavan tiedonjakoa osakeyhtiölakiin vedoten, hälytyskellojenne pitäisi soida.

38 kommenttia artikkeliin “Epäselvää kieltä”
  1. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Kiteytit hyvin jo radiohaastettelussa nuo perimmäiset asiat. Tässä laajemmin, mutta yhtä hyvin. Pysy eetterissä ja ota kantaa! T.HK

  2. avatar Ninni sanoo:

    Ei voi kuin ihmetellä miten kukaan itseään kunnioittava valtuutettu hyväksyy tällaisen asioiden käsittelyn. Hei, herätkää jo! Ihan näin ulkopuolisenkin silmin, Hämeenlinnalainen toimitatapa, niin politiikassa, kuin mediassa herättää lähinnä säälinsekaista hilpeyttä. Huono puoli on se, että minunkin veroeuroni on teidän käsissänne. Ainakin toistaiseksi.

    Puolueesta riippumatta, teissä on asemaanne väärinkäyttäviä henkiköitä. Teiltä on unohtunut se punainen lanka, minkä vuoksi olette päättämässä asioistamme.

    Katsokaa peiliin, käsi sydämelle. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä asioita oikein, olla rohkea. Mitä te pelkäätte?

    Aivan uskomatonta, missä luuraa rehelliset, rohkeat, fiksut hämeenlinnalais päättäjät ja toimittajat. Jari Ranne taitaa olla yksi heistä. Mitä muuten itse teit toisin ollessasi valtuustossa? Mitä puoluetta edustat?

  3. avatar iisakki sanoo:

    Moi Jari,

    kuvauksesi on monilta osin osuva, mutta toisaalta sekin on muistettava, ettei esityslistoja tai vaikka lakitekstiä voi kyllä kirjoittaa puhtaasti millään persusuomella, vaikka selkokieltä aina pitäisikin mahdollisimman paljon suosia.

    Viittasit esim. tekstisi alussa tuohon jäähallikeissiin, vaikket sitä suoraan maininnutkaan. Jos kyse on lainan takauksesta ja sen kattamisesta vuotuisin avustuksin, niin se vain pitää sanoa niillä termein, muuten asiaa ei ehkä pankissa ymmärrettäisi, kun yhtiö menee hakemaan lainaa. Ymmärtääkseni asia ei jäänyt Hämeenlinnassakaan kenellekään epäselväksi, että kaupunki maksaa pääosin hallin remontin ja sen ylitykset? Olettekos muuten huomanneet, että Hattulakin rakentaa uutta liikuntahalliaan ihan samalla tavalla yhtiön kautta? Ja tekee itse asiassa monta muutakin asiaa (esim. vanhusten laitoshoitoisuuden keventäminen, yksityisen päivähoidon tukeminen) Hämeenlinnan vanavedessä, vaikka julkisista kommenteista voisi ajatella, että täällä tehdään kaikki asiat ihan väärin 🙂

    Sitten jos on kyse taas vaikka osakepääoman korotuksesta, niin ei sitä voi oikein muuksi kutsua. Jotenkin se voisi tuntua jo valtuutettujen aliarvioimiselta, jos suluissa lukisi suomennos, että osakepääoman korotus tarkoittaa sitten rahan antamista tai sijoittamista yhtiöön.

    Hallinto on luonut ajan kuluessa oman kielensä, kuten muutkin alat esim. tieteessä. Jargoniksikin sitä kutsutaan. Sitten taas median tehtävänä on suomentaa sitä jargonia Rengon mummoillekin. Mutta eihän siitä mihinkään pääse, että hallintokieltä olisi syytä yksinkertaistaa paljonkin, siitä ollaan takuulla samaa mieltä.

    Nostan vielä yhden kohdan kirjoituksestasi: ” Hyvässä hallintokulttuurissa tulevia asioita pyritään ennakoimaan, jotta ehditään huolella yhdessä pohtia ja suunnitella.”

    Juuri tätä on yritetty vahvasti ajaa Hämeenlinnassakin. Mutta on toisaalta ilmennyt myös ikäviä puolia siinä, että poliittisista syistä johtuen kaikki eivät tahdo sitoutua tällaiseen: ei todellisuudessa haluta kysyä tai selvittää asioita ennen päätöksentekoa, vaan annetaan jopa ymmärtää, että kaikki on ihan ok. Sitten kuitenkin vastoin yhdessä sovittuja menettelytapoja ja valtuustosopimuksia politikoidaan verhojen takana pienemmissä porukoissa ja kyseenalaistetaan asioiden valmistelu päätöksentekotilanteessa. Ja jotta asia tulisi selvällä suomella, viittaan tietysti Hannu Kärpäsen toimintaan edellisessäkin valtuustossa.

    Et Hannu muuten koskaan palannut siihen keskusteluumme, kun kysyin, mikset halunnut tuoda esityksiäsi ryhmäsi kautta jo hallitukseen tai viimeistään ryhmyreiden palaveriin, jossa kaikki muut merkittävät muutosesitykset jälleen käsiteltiin sovitussa avoimessa hengessä – ja saatiin taas sovittuakin asioita. Väitän, että sinäkin tiesit, ettei pitkällä esityslitaniallasi ollut mitään läpimenon mahdollisuuksia salissa, kun isot ryhmät eivät olleet päässeet esityksiisi perehtymään etukäteen. Et todennäköisesti esityksiesi hyväksymistä edes halunnut, koska kyse ei nähdäkseni ollut asioista vaan puhtaasta politikoinnista ja populismista.

    Sitä vain edelleen ihmettelen, että mitä olisit menettänyt, jos olisit toiminut suoraselkäisesti ja avoimesti? Tuskin isot ryhmät olisivat nähneet silloinkaan perusteita erityistarkastuksille, mutta sinä olisit säilyttänyt uskottavuutta ja yhteistyön mahdollisuuden myös jatkossa. Eri mieltä oleminen on ihan ok, kunhan se tapahtuu reilussa hengessä. Ja uskon, että keskusta ja sen ajamat asiat ovat hyötyneet siitä ryhmyreiden yhteistyöstä, mitä tässä parin vuoden aikana on tehty.

    Niin, että oletko jo ehtinyt keskustella niiden tahojen kanssa, kelle olet tilivelvollinen? Niinhän perustelit vastaamattomuuttasi, kun kysyin taannoin tästä menettelytavasta keskustelupalstan puolella. Enkä yritä nyt siirtää huomiota Jarin pääasiasta mihinkään, mutta ryhmien yhteistyön kannalta myös toimintatavat ja käytös ovat ihan olennaisia asioita jatkoa ajatellen.

    Näkisin, että itse olen pyrkinyt lisäämään keskustelun ja kriittistenkin huomioiden määrää kaikin käytettävissäni olevin keinoin. Ja sitä tekee mielestäni myös paikallinen media. Jokainen vähänkin kirjoitustaitoinen toisinajattelija saa aika nopeasti kolumnipalstan paikallisista lehdistä tai ainakin naamansa ja asiansa palstoille. Samasta kohtelusta demarien tai kokoomuksen rivivaltuutettu saa vain unelmoida, vaikka vaaleissa olisikin saanut huomattavastikin tuntuvampaakin kannatusta kuin ns. toisinajattelija…

    Tulihan taas karattua vähän aiheesta, mutta ehkä joku jaksaa lukea ja suuttua 🙂

  4. avatar Jari Ranne sanoo:

    Kiitos kommenteistasi, Iisakki! Mutta sanopa, miksi joidenkin toisten yhtiöiden ja myös hallinnonalojen investointeja ja muitakin hankkeita hoidetaan kerta toisensa jälkeen sillä paremmalla tyylillä ja selkeämmällä kielellä? Esim. tehdään huolelliset tarveharkinnat jo vuosia aikaisemmin. Investoinnit asetetaan samalle viivalle muiden investointien kanssa ja valtuusto pääsee rauhassa arvioimaan ja priorisoimaan niitä. Kaikki investointiin liittyvät tarkatkin tiedot ovat kaikkien valtuutettujen saatavilla helposti. Projektisuunnitelmat saa nopeasti ja tarkkoina vaikka yhdellä puhelinsoitolla. Toiset pelasivat silloin eri säännöillä ja näköjään osa vieläkin. Onko oppiminen noin vaikeaa?

  5. avatar Jari Ranne sanoo:

    Kiitos myös sinulle, Ninni, kommenteistasi ja kysymyksistäsi! Samoista asioista puhuin, kuten onneksi usea muukin, valtuutettunakin: avoimuuden tärkeyttä, hankkeiden hyvää valmistelua ja huolellista tarveharkintaa, sujuvaa tiedonvälitystä, yms.. Mutta vähemmistöön jäimme. Niin kauan kuin enemmistö valtuutetuista hyväksyy huonojakin toimintatapoja, niin minkäs teet? Demokratiassa mennään enemmistön mukaan. Niin, olin vihreässä ryhmässä.

  6. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron! Jos ei olisi loma ( 25vrk 365 vrk:sta) niin en todellakaan lukisi Iisakin tyhmiä kirjoituksia em aiheesta. Hän kirjoittaa kuten Jari Ranne kertoo huonon hallinnon menettelevän. Pyrkii kiinnittämään asian muuhun kuin oleelliseen. Ok: Olen valmis: Hei haloo Iisakki! Kaupunki hyväksyi ennen minun muutosehdotustani juuri tuon yhtiön pääoman korotuksen Jäähallille monta vuotta. Ja ihan perseestä! Tuli mies metsästä ja laittoi kyykkyyn mennet käytännöt. Kipeetä tekee. Toki. -Ei vaan ihan tosissani. On täällä ollut ihan pimeitä juttuja, joista tiedetään , mutta kukaan ei uskalla puhua. Nyt on oikea hetki muutta käytännöt.
    Ja noihin Iisakin kommentteihin VALTUUSTONPUHEENJOHTAJANA ja EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAANA : Jos hän ei kanna vastuuta ja huolta lailliseta järjestyksestä ja täsmällisyydestä edes Hämeenlinnassa, vaan ennemminkin jostain kuvitteellisista sopimuksista, niin kuka haluaa hänet lähettää kansanedustajaksi?! Kyseleepi yksi vapaa äänestäjä.

  7. avatar iisakki sanoo:

    Jari,

    En ole hetkeäkään pyrkinyt kieltämään, että jäähallin remontin laajentamisessa tehtiin selkeä muotovirhe, kun asiaa ei tuotu viralliselle listalle. Se on ihan selvää, eikä tarvita erityistä tarkastusta sitä osoittamaan – sen pitäisi olla metsien miehellekin selvää, varsinkin kun vastuulliset ovat virheensä myöntäneet.

    Muuten en ole huomannut mainitsemaasi eroa investointien hoidossa. Jos mietin vaikka Verkatehtaan rakentamista, niin eipä se paljon sekavampaa paikoin olisi voinut olla teknisen lautakunnan jäsenen silmiin.

    Yllätyksiä tuli koko ajan ja pitkäksi mentiin 15 miljoonaa. Mutta toisaalta se oli ihan ymmärrettävää, kun ajattelee että yhdistettiin vanhaa ja uutta, tehtiin suunnittelua samaan tahtiin kuin rakentamista jne. Myös jäähallin osalta oli ongelma vanhan ja uuden yhdistämisestä, remontin aikataulu oli hyvin tiukka johtuen ihan luonnollisista syistä – siitä, että jääkiekkokausi piti viedä siinä ohessa lävitse. Tällaiset erikoisemmat ja isommat hankkeet vain ovat vaikeampia kuin päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen, josta on jo tekijöillä runsaasti kokemusta.

    Varmasti eri hankkeiden valmistelussakin on kuitenkin eroja. Mutta vielä enemmän on eroja valtuutettujen tasapuolisessa suhtautumisessa eri hankkeisiin. Jos ei kannateta investointia ylipäätään, sen toteuttamisessakin on huomattavasti helpompi havaita puutteita. Se on ihan inhimillistä. Jotenkin esimerkiksi kuvittelisin, että jos kaupunki ryhtyisi vihreiden ajamana johonkin valtavaan tuulivoimalahankkeeseen, ja sen kuluessa ilmenisi odottamattomia vaikeuksia tai muutoksia, vihreätkin puolustaisivat niitä ja niiden hoitamista.

    Ja Hannu,

    mieli tekisi kysyä, montako olet ottanut, mutta kysyn kuitenkin sitä, miksi et halua vastata useaan otteeseen esittämääni kysymykseen siitä, mikset halunnut tuoda muutosesityksiäsi ajoissa hallitukseen tai ryhmyreiden palaveriin?

  8. avatar Jari Ranne sanoo:

    Iisakki, ei oleellisin kysymys tässä ole se, meneekö hankkeen budjetti yli vai ali, vaan millä tavalla se hoidetaan. Samoin ei täss ole oleellinen kysymys se, pitääkö kiinteistöjä korjata ja välillä muuttaakin, kun tarpeet muuttuvat. Kyse on asian hoitamistavasta. Jäähallin tai minkä hallin tahansa osalta en minä eikä muistaakseni muutkaan ole kritisoineet sitä, etteikö esim. kosteusvaurioisia jäähallin pukukoppeja, vanhentuneita jäädytyslaitteita, rapistuvia rakenteita tms. pitäisi ajanmittaan korjata. Päinvastoin yleinen vahva kanta on ollut kaikkien käytössä olevien kiinteistöjen osalta, että ne täytyy pitää kunnossa taloudellisista, käytännöllisistä ja usein myös terveyssyistä. Eri juttu on sitten se, mihin kaupungilla milloinkin on varaa, mikä on välttämätöntä ja mikä on tärkeysjärjestys. Kyllä ihmiset ymmärtävät myös sen, että varsinkin mutkikkaammissa projekteissa yllätyksiä voi tulla. Kyse on jälleen siitä, millä tyylillä asia hoidetaan.

    Kahden valtuustokauteni aikana halliyhtiön investoinnit, ennakoitavissakin olevat, tulivat muistaakseni joka kerta aivan kuin puun takaa ja ohi muiden investointien. Niitä ei kertaakaan laitettu muiden investointien kanssa rinnakkain, jotta valtuusto olisi rauhassa päässyt arvioimaan tarvetta, syynäämään suunnitelmien sisältöjä ja summia ja priorisoimaan hankkeita useankin vuoden tähtäyksellä. Miksi esim. kaupungin oman tilapalvelun monenlaisten kiinteistöhankkeiden osalta pystyttiin tekemään niin? Se oli avointa, reilua ja valtuutetulle helpompaa, joskaan ei silloinkaan helppoa, koska remonttitarpeita oli ja edelleenkin on jatkuvasti enemmän kuin on kerralla varaa. Ja halliyhtiö sai joka kerta haluamansa ja aika nopeasti. Muissa investoinneissa oli yleistä, että hankkeita myös siirrettiin jopa hamaan tulevaisuuteen tai käytännössä hylättiinkin, jos tärkeämpiäkin oli jonossa odottamassa ja raha ei riittänyt. Kerropa, Iisakki, kuinka monta halliyhtiön investointihanketta, sen jälkeen, kun ne oli tuotu valtuuston syynättäväksi, siirrettiin vaikkapa 5 vuoden päähän tai jopa hylättiin ”ei niin välttämättömänä”. Noinhan tehtiin monen muun tärkeän ja välttämättömänkin investoinnin osalta, kun piti elää varojen mukaan. Tiettyjen tahojen hankkeet siis etenivät eri säännöin. Ja sama kaava toistui kerta toisensa jälkeen. Pakostakin sellainen saa urheilun ystävätkin harmistumaan. Kyllä ikävästä julkisuuskeskustelusta huonon hallintotyylin toteuttajat saavat syyttää itseään.

    Mitä Verkatehtaaseen tulee, se oli monimutkaisuudestaan ja suuruudestaan huolimatta avoimemmin hoidettu juttu. Ongelmat olivat enemmän osaamistyyppisiä, jotka liittyivät esim. monimutkaisen ja monen tahon toimijan kokonaisuuden ja prosessin suunnittelu- ja ohjaamistaitoihin. Esimerkiksi ohjausryhmän rooli, vastuunjako ja ote oli alussa aika lailla hakusessa. Mutta noinkin monimutkaisessa hankkeessa jostain syystä yksityiskohtaistenkin tietojen saanti ja myös hankkeen eri asioiden altistaminen yhteiseenkin syyniin ja vieläpä moneen kertaan oli avoimempaa ja runsaampaa kuin huonon hallintotyylin hankkeissa. Verkatehdashankkeessa tapahtui oppimista pitkin matkaa, vaikka sielläkin sitä jonkin verran hidasti tietyt vanhat hallintoperinteet ja kenties sen jälkeenkin niukahko toteutetun prosessin jälkiarviointi.

    Mitä mahdollisiin ja toivottavasti tuleviin merkittäviin ekologisiin hankkeisiin tulee, niin on aivan mahdotonta edes ajatella, että sellaisia lähdettäisiin edes suunnittelemaan saatikka sitten viemään eteenpäin huonolla hallintotyylillä. Huono hallintotyyli johtaisi niissäkin kapeampaan näkemykseen, sitoutumisvaikeuksiin, heikompaan oppimisprosessiin ja saattaisi kaataa hyviäkin hankkeita. Ja jos ja usein kun yllätyksiä ja ongelmia tulisi, ne olisi huomattavasti helpompi kokea ja käsitellä yhteisinä haasteina silloin, kun prosessista ja prosessin hoitamistavoista on alusta lähtien tullut hyvä maku.

  9. avatar sarirautio sanoo:

    Morjens hyvät naiset ja herrat!

    Muutama väite tähän keskusteluun.

    Väitän, että Hämeenlinnan (siis tämän uuden) hallintokulttuuri on muuttunut valovuoden avoimemmaksi kuin aiemmin oli vanhassa Hämptonissa. (liittyneistä kunnista en osaa sanoa)
    Väitän, että jokaisella valtuutetulla ja valtuustoryhmällä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa miten asiat etenevät, meillä on ollut kerrassaan hyvä keskusteluyhteys alkuvääntöjen jälkeen kaikkien puolueiden välillä. Jos siis haluaa oikeasti vaikuttaa ja ottaa asioista selvää.
    Väitän, että konserniohjaus on ollut heikohkoa ja vaihdellut aikatavalla ja just siksi laadittiin ja hyväksyttiin keväällä uudet ohjeet, joiden toimeenpanosta on vastuussa nyt jokainen luottamushenkilö joka konsernissa toimii.
    Väitän, että Hämeenlinnan tapa toimia on erinomaisen hyvä verrattuna moneen muuhun kuntaan, ja erinomaisen eteenpäin vievä.
    Väitän, että ei tosiaan olla täydellisiä eikä homma ole ollenkaan vielä valmista tai etteikö olisi paljon parannettavaa, mutta siinäkin on vastuu kaikilla toimijoilla.
    Väitän, että avoimuus ei ole asia jonka voi valita aina kun itselle sopii.
    Väitän myös että meillä on erinomainen valtuuston puheenjohtaja.

    Jari, olis kiva kun olisit vielä mukana, sä olet fiksu, näkemyksellinen heppu, ja uskon että tykkäisit nykymeiningistä – joka on aika erilaista kuin vielä aikaisemmilla kausilla;))
    Hyvää Itsenäisyyspäivää!
    Sari

  10. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron Iisakki!
    Saa ja sai kysyä montako olen tai olin ottanut: En ensimmäistäkään. Oli valitettavasti ihan muuta valitettavaa puuhaa, että piti olla auton ajokunnossa koko yö ja aamukin. Tiedä sitten, jos tänä ehtoona vähän saunan päälle..
    Ja olen jo toki aiemmin vastannut esittämääsi kysymykseen, miksi en tuonut ..jne. Kertaan sen kuitenkin: Jos asia tulee esiin ryhmyrien palaverissa, niin vastaan mieluummin heille asiasta ekaksi ihan nokakkain. Sen jälkeen Iisakki, voimme käräjöidä täällä tai keskustelufoorumilla asiasta mielin määrin. Lupaan ottaa asiaan kantaa, kunhan muistutat. Ellei sitä julisteta salaiseksi.

  11. avatar iisakki sanoo:

    Moi taas Jari,

    Kirjoitit: ”Kahden valtuustokauteni aikana halliyhtiön investoinnit, ennakoitavissakin olevat, tulivat muistaakseni joka kerta aivan kuin puun takaa ja ohi muiden investointien. Niitä ei kertaakaan laitettu muiden investointien kanssa rinnakkain, jotta valtuusto olisi rauhassa päässyt arvioimaan tarvetta, syynäämään suunnitelmien sisältöjä ja summia ja priorisoimaan hankkeita useankin vuoden tähtäyksellä.”

    Minun on vaikea ottaa kantaa, kun tämä edellinen remontti on ainoa jäähallien inavestointihanke, josta olen ollut päättämässä. Ymmärtääkseni edellinen oli silloisen Exel Areenan (nyk. Hakio) rakentaminen 2000-luvun alkuvuosina. En siis tosiaan tiedä, minkälaisella aikataululla se tuli tai miten päätösprosessi meni. Mutta jos veikata täytyisi, niin silloinkin varmaan pienryhmät vastustivat ja isot kannattivat… 🙂

  12. avatar Jari Ranne sanoo:

    Tervehdys Iisakki!

    Tässä muistisi virkistämiseksi 2000-luvulta pari esimerkkiä, jotka molemmat menivät sillä huonolla hallintotyylillä ja sujuvasti ohi muiden investointien. Jäähalliyhtiön 2004 peruskorjausrahat ja 2007 Ritari- ja harjoitushallien peruskorjaus ja laajennus -asia.

    Muistanet, että kaupunginhallitus oli 28.6.2004 hyväksynyt rakennushankkeiden menettelytapaohjeet (suunnittelu- ja toteuttamisohjeet), jotka koskivat myös kuntakonsernin tytäryhtiöitä ja kumppanuushankkeita. Nuo ohjeet olivat hyvät, selkeät ja ammattimaiset. Ikävää oli, että kaikkien ei tarvinnut niitä silloin, eikä näköjään vieläkään, noudattaa. Menettelytapaohjeen mukaan hankkeesta mm. tulee olla kaupunginhallituksen hyväksymä tarveselvitys. Tämän jälkeen tehtävä hankesuunnitelma tuodaan kaupunginvaltuustoon asti päätettäväksi. Hankesuunnitelmassa esitellään mm. huonetilaohjelma, irtaimistohankinnat, perustamis-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. Menettely yhteisesti hyväksytyllä tavalla nähtiin välttämättömäksi a) hankkeen huolellisen ja ammattitaitoisen suunnittelun kannalta, b) jotta kyettiin asettamaan hankkeen eri osioita tärkeysjärjestykseen ja
    vertaamaan kunkin osion tärkeyttä ja kiireellisyyttä kaupungin muihin investointeihin ja menotarpeisiin ja c)
    kytkemään hanke kaupungin taloussuunnitteluun.

    Saattaa tietenkin olla niin, että luin menettelytapaohjeet huonosti. Ehkä siellä jossain kohtaa luki, ketä ne eivät koske – vieläkään.

  13. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Vahvistan osaltani Jari Ranteen muistia ja mielikuvaa erilaisten investointihankkeiden käsittelystä kahden kerroksen väen tapaan. Jäähalleja koskevat laajemmat remontit ja uudisrakentamiset eivät ole olleet mukana useamman vuoden suunnitelmissa muiden vastaavien kanssa, vaan ne ovat tulleet pitemmän tähtäimen vuosisuunnittelun ohi.

    Kun Iisakkia ei todellakaan voi syyttää menneistä, niin tulipa tämä viimeisinkin ohi toiminnan ja talouden suunnittelukierron. Olin paikalla, kun valtuusto hyväksyi sen alkuperäisen riisutumman suunnitelman mielestäni hyvin vajavaisin tiedoin. Lehtereillä istuvana sain sen kuvan, että jossain oli olemassa oikeat suunnitelmat, mutta rivivaltuutetuille ei remontin lopullista suuruutta näytetty. Valtuutettujen kysymyksiin sanottiin, että kyllä kaikki suunnitelmat ovat valmiina. Korostan, että sain tämän mielikuvan – oletettavasti Iisakki pystyy todistamaan mielikuvani vääräksi.

    Yleensä hankkeita supistetaan tai riisutaan jossain vaiheessa. Näin kävi myös verkatehtaan osalta. Toistuvasti etsittiin ainakin paikallisten tiedotusvälineiden mukaan säästöjä ja supistamiskohteita. Toki verkatehtaan osalta taisi olla yhtenä johtonuorana se, että kun työ saadaan ensin ”halpana” alkuun, niin eihän kulttuurikeskushanketta voida jättää kesken. En ole kohdannut julkista säästöjen etsimistä tai hankkeiden riisumista jäähallien kohdalla.

  14. avatar Juha Reinikainen sanoo:

    Lehdistön edustajana olen etuoikeutettuna tuon tilintarkastajan selvityksen omistaja. Tätä kirjoittaessani olen lisäksi noin neljän sveitsiläisen maitosuklaapalan vaikutuksen alainen.

    Ensinnäkin tilintarkastajien paperinipusta. Paperinippu on vakuuttava, ja se annettiin meille ukaasilla, että se on muuten periaatteessa salainen, käsitelkää sitä sen mukaisesti. No, jos lehdistölle ensin annetaan nippu ”salaisia” (!) papereita ja sitten kerrotaan ehdot, niin se voi olla joko vilpitöntä ajattelemattomuutta, halua saada lehdistössä aikaan jotain Tukholman syndrooman tapaista omien tarkoitusperien ymmärtämistä tai sitten estää lehdistöä kertomasta paperinipun sisältämistä asioista liian täsmällisesti (sait tiedon meiltä vaitiololupauksen kanssa ennen kuin muut ehtivät kertoa). Viime mainittu oli tuttu keino ns. entisissä pikkukunnissa.

    Eli en koe antaneeni kenellekään mitään vaitiololupausta tai lupausta olla jakamatta selvitystä eteenpäin haluamallani tavalla. Tällaiset asiat luonnollisesti sovitaan aina ennen tiedon antamista, ei sen jälkeen.

    Viime keväänä valtuuston puheenjohtaja perussuomalaisten poliisivaltuutetun nettikommentin perusteella epäili minua jopa rikollisesta tiedon levittämisestä, kun lehtemme julkisti tiettyjen asioiden esille tuomiseksi välttämättömiä tietoja. Nyt sama mies oli itse jakamassa minulle salaisia asiakirjoja.

    Selvityksen yksityiskohtia on sivuttu lehdissä ja näillä palstoilla. Se pääasia, minkä takia minun ymmärtääkseni valtuustossa jotkut puhuivat erityisen tarkastuksen puolesta, ei tästä selvityksestä edelleenkään selviä. Tilintarkastajien ja halliyhtiön mukaan yhtiö oli käsitellyt lisärahoitustarvetta useasti kokouksissaan ja keskusteluja kaupungin johdon kanssa oli käyty. Näistä on oikein kokouspäivämäärät jne. Ainoa oikeutus budjetin ylitykselle kuitenkin oli, että halliyhtiön johdossa koettiin jokin myyttinen ”poliittinen tahtotila”, joka oikeutti hankkeen laajentamisen.

    Virallista päätöstä ei ollut ja kaupungissa on ilmeisesti ollut sellainen toimintakulttuuri, että ”tahtotilaa” edustaa virkamiesjohtaja yli luottamuselinten. Kulttuuri on sisäistetty niin vahvasti, että kaupunginjohtaja on itsekin kokenut tarpeettomaksi vahvistuttaa asian luottamuselimillä, eli omilla esimiehillään.

    Tämä tukee sitä kuvaa kaupungin, toivottavasti jo muuttuneesta toimintakulttuurista, minkä sain keväällä perehtyessäni hieman vastaaviin kirjanpitoaiheisiin asioihin.

    Kovin yllättävää ei ole, että asiasta ovat erityisen tarkkoina täällä yrittäjä ja maatalousyrittäjä. Itsekin olen ollut pienyrityksen taloudenpidon kanssa sen verran tekemisissä, että tiedän mitä viranomaiset vaativat. Kun tätä viranomais-, verotus- ja valvontavaltaa osaltaan edustava kaupunki itse käyttää verotulojaan tällä tavalla ja kehtaa vielä vedota summan pienuuteen, se on totta kai raivostuttavaa.

    Tätä, kuten keväistäkin tilinpidollisiin seikkoihin keskittynyttä jupakkaa yritetään ohjata epäolennaisuuksiin. Oliko Kalvolan pituushyppytaulu kateissa ja onko tahtotilasta nyt niin pitkä matka oikeaan päätökseen?

    Ne jotka näitä juttuja lukevat, luultavasti tietävät mitä tarkoittaa kirjanpito, mitä tilintarkastus ja mitä tilintarkastuksen ulkopuolinen ja riippumaton valvonta. Tarkastuslautakunnan tehtävä ei käsittääkseni ole puuttua kirjanpidon, tilinpäätösten tai tilintarkastuksen yksityiskohtiin, vaan valvoa, toteutuuko tilintarkastus riippumattomasti. Lautakunta huomautti tai ainakin nuhteli viime keväänä kaupunginjohtajaa siitä, ettei hänen tehtävänsä ole yrittää vaikuttaa siihen, kuka tarkastaa kaupungin tilit.

    Se asia toki oli paljon tätä tuoreempi ja on kunkin oma mielipide, olisiko jonkinlainen huomautus nytkin ollut paikallaan, vai olisiko se tyydyttänyt vain joidenkin kostonhalua.

    Me lehdistössä ja te politiikassa sekä virkamiehinä olette ja olemme kaikki hieman ymmällämme siitä, miten maailma on tällaiseksi mennyt. Kun tiedonkulkua ei enää voi padota, yksityinen ihminen voi nousta lähes valtiomahdiksi.

    Toinen puoli asiaa on se, että minkä tahansa kriittisen kommentin esittäjää pidetään nerona ja vastuunkantajia roistoina. Näin ei pidä olla, ja ymmärrän tilintarkastajan lausunnon julkistamisen myös tietynlaisena hätähuutona sen puolesta, että keskisuuren kaupungin luottamuspäättäjienkin pitäisi voida pystyä elämään suhteellisen normaalia elämää ihmisenä ihmisten joukossa.

  15. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Jäähalli Oy:stä tilintarkastajan laatiman tarkastusraportin julistamisessa salaiseksi mättää pahasti. Jos olen oikein käsittänyt, tarkastuksen on tilannut yhtiön omistaja ja päätukija eli kaupunki ja raportti on luovutettu kaupunginhallitukselle. Kysymys on silloin julkisesta asiakirjasta, jonka jokainen saa nähtäväkseen ja josta jokaisella on oikeus saada jäljennös. Raportissa voi olla osia, jotka pykälien perusteella voidaan salata. Tässä tapauksessa siihen tuskin on mitään asiallista perustetta.

    Neuvonkin niitä, jotka ovat kiinnostuneita tarkastusraportin yksityiskohdista, pyytämään kaupunginjohtajalta kopion asiakirjasta esimerkiksi sähköisessä muodossa. Hän määrää lähetettäväksi raportin ilmoitettuun osoitteeseen tai hän tekee kielteisen päätöksen, jossa on muutoksenhakuohje. Jos kohtia asiakirjasta on poistettu, kaupunginjohtajan on ilmoitettava siihen perustelut lainkohtineen.

    Veikkaan, että tässäkin asiassa kaupungin johto ”töpeksi”.

  16. avatar iisakki sanoo:

    Moi Leo,

    tällä kertaa olet käsittänyt väärin. Raportin on tilannut tarkastuslautakunta täysin itsenäisesti, eikä sitä olla esittämässäkään kaupunginhallitukselle.

    Syitä ja perusteita salaamiseen täytyykin kysyä lautakunnalta ja tilintarkastajalta. Minun mielestäni yhtiön ja omistajan etu olisi raportin julkistaminen muillekin kuin tiedotusvälineille.

  17. avatar iisakki sanoo:

    Ja sitten vielä Jarille,

    pakko myöntää, etten muista vuoden 2004 valtuuston tapahtumia ja päätöksiä kovin tarkasti, koska aloitin Hämeenlinnan valtuustossa vasta vuoden 2005 alusta. Täytyy kyllä kaivaa ko. pykälä esiin, sillä sitä ei ole käsittääkseni ainakaan yhtiöiden, liikelaitosten, liitoskuntien porkkanarahahankkeiden eikä monien kaupungin suoraan toteuttamien rakennushankkeiden osalta noudatettu. Jos ajattelen vaikka kiireellä toteutetun Kutalantien päiväkodin toteutusta, niin enpä muista sen roikkuneen vuosikierrossa harkittavana yhtään vuotta. Enkä kyllä muista noita muitakaan mainitsemiasi portaita toteutetun. Voin kyllä erehtyäkin, korjatkaa jos olen väärässä.

    Mutta jos mainitsemasi pykälä on edelleen voimassa, monien hankkeiden jotka julkisuudessakin ovat olleet näkyvästi esillä, on syytä kiireen vilkkaa alkaa toimitella hallitukselle tarveselvityksiä. Yksi tällainen varsin näkyvästi julkisuudessa ollut hanke on uuden urheilutalon rakentaminen, jonka tarve syntyy siitä, että Hämeenkaari puretaan Eteläreunan rakentamisen alta. Varmasti sekin kuitenkin tulee ”yllätyksenä” monelle, jos ei erillistä selvitystä toimiteta, jos sellainen kerran vaaditaan voimassa olevien päätösten mukaan. Luonnossuunnitelmat on kyllä esitelty jo kaupunginhallitukselle jo kauan aikaa sitten, mutta ei virallisena päätöspykälänä. Tästäkin on syytä ottaa oppia toimintatapoihin ja tarkistaa muodollisuusvaatimukset.

    Sepolle:

    Verkatehdas-hankkeen karsiminen kyllä vaikuttaa vähän koomiselta siinä mielessä, että jokaisen valtuuston tekemän päätöksen jälkeen hankkeen laajuus ja hinta paisuivat miljoonatolkulla. Lopullinen ylitys taisi huidella siellä 15 miljoonan paikkeilla…

    Ja Juhalle:

    Sen verran haluaisin oikaista, että minä en ollut jakamassa sinulle tai muille tilintarkastajan selvityksiä. Kyse oli Jäähalliyhtiön päätöksesta, minä ja Vekka olimme paikalla yhtiön kutsumina vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin päätösprosessista kaupunginhallituksen ja valtuuston osalta.

    Ja sitten kehottaisin kyllä mieluummin kysymään suoraan, mitä olen sanonut tai epäillyt, kuin luottaa ”poliisivaltuutetun nettikommentteihin”. Journalistillekin on aina hieman kyseenalaista luottaa toisen tai kolmannen käden tietoihin. Asioilla kun on aina tapana vääristyä matkan varrella, varsinkin jos ne leviävät huhuina tai nettikommentteina.

    Olennaisuuksista olen samaa mieltä. Olennaista tässä jäähallijupakassa on se, että kaupunginhallitus ei käsitellyt virallisesti ja lista-asiana yhtiön lähestymistä. Kuten jo todettua, siellä tyydyttiin yksimielisesti nyökyttelemään, että totta kai kannattaa ottaa koko kisat, ja että katsotaan sitten lisäkustannukset samassa paketissa, kun lopulliset kulut hyväksytään. Valtuuston periaatepäätös kun antoi hallitukselle oikeudet sopia tarkentavista asioista remontin suhteen.

    Ja kuten olen alusta pitäen sanonut, tästä muodollisuuspuutteesta vastuullisia ovat ennen kaikkea kaupungin virkamiesjohto ja edellinen kaupunginhallitus. Nämä virheet on myös myönnetty. Kysynkin, mitä sen päätöksentekoa koskevan erityisen tarkastuksen tehtäväksi olisi jäänyt, kun syylliset ovat jo tunnustaneet ja tehdyt virheet tunnistettu?

    Asiaa on ohjattu sivuraiteille nimenomaan halkomalla hiuksia yhtiön tilinpitokirjauksien suhteen. Ei ole mielestäni hankkeen, päätöksenteon tai yhtiön kannalta kovin olennaista, onko vanhan jääkoneen myynti mukana liitetiedoissa vai ei, vai käytetäänkö hallin korjauksiin rahaa nimikkeellä peruskorjausavustus vai korjausavustus. Yhtiö kirjaa varmasti kaikki avustuksensa mielellään juuri siten kuin tilintarkastajat ja valtuusto tahtoo, eikä se todellisuudessa elä tai kuole sen perusteella, mille riville nämä kirjaukset tehdään.

  18. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Et varmaan ,Iisakki, ehtinyt ajatella, mitä kirjoitit! Varmaankin asia on silti totta? -Että julkistetaan muillekin, kuin tiedotusvälineille! Ajatushan, ja ”ohje” on aivan syvältä. Salainen paperi, jota saa vain tiedotusvälineet! Hienoa Hämeenlinna ja Jäähalli Oy!
    Tarkastuslautakunta toimi tilintarkastajan ja kaupungin lakimiesten(!) ohjeiden varassa. Kun on kyse osakeyhtiön tilintarkastuksesta, niin päätöksen asiakirjan julkaisemisesta tekee ao yhtiö. Jos yhtiö julkaisee materiaalin, niin lautakunta toteaa, että tieto ei ole salaista ja kyseinen liite löytyy sitten ltk:n nettisivuiltakin. Näin meille kerrottiin, eikä tämä nyt kertomani ”opastus” ole salaista. Tarkastuslautakunta voi tarkastella yhtiöiden toimintaa vain yhteistyössä yhtiöiden kanssa. Hullunkuriseksi asian tekee se, että raportti asiasta on jonkun (kenties yhtiön, kenties jonkun muun) toimesta esitelty valt ryhmien pj:lle ja taisit Iisakki olla sinäkin siellä läsnä. Ja jotkut vielä kommentoivat asiaa julkisesti. Sitten samasta asiasta lätkitään lautakunnalle salassapidettävä-leimat ja paperit avoimesti tiedotusvälineille!!
    En viitsi edes arvailla, miten asia olisi pitänyt hoitaa, kun se kuitenkin on sivussa siitä varsinaisesta lainantakausasiasta. Vaikka tärkeä onkin saada vastaukset noihinkin kysymyksiin.
    Tässäkin pätee se vanha viisaus, että kun on riittävästi mennyt pieleen, niin pitää lähteä aivan alusta.

  19. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tere!
    Ja kommentoin, kun oli tullut lisätekstiä Iisakilta. Eihän se hyvänen aika ole sama asia mihin mikäkin kirjataan. Esimerkiksi tilikauden tulos muuttuu olennaisesti jos kirjaus on käyttötalouspuolella vs investoinneissa ja sen myötä vertailtavuus edellisiin ja seuraaviin vuosiin. Yksityispuolella vastaavista rikkeistä tulisi veronkorotukset (jos tuloa olisi) ym tarkempi syyni automaattisesti. Oletteko te tämän hämeenlinnalaisen hyssyttelyn puoltajat olleenkaan tästä maailmasta. Yksityipuolen osaajia pitäisi kaupungihallituksessakin olla useitakin. Jos vähänkin miettii, niin menettely on aivan p..stä. Kuntapuolella ollaan niin kovia jätkiä yksityistämään ja perustamaan yhtiöitä ja osaavia, mutta ei löydy papua noudattaa samoja käytäntöjä kuin yksityisellä puolen. Kun ohjeistus, käytäntö, osaaminen yms kulttuuri on ollut nyt esiin tulleissa asioissa aivan pielessä, niin toki olisi kaikkien edun mukaista tarkastaa , onko koko muu toiminta ollut yhtä pielessä , paljastuneiden epäkohtien suhteessa. Aika simppeliä!

  20. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iisakin kommentista kävi ilmi, että tilintatarkastajan tarkastusraportin on tilannut kaupunki (tarkastuslautakunta), mutta sitä ei ole luovutettu kaupunginhallitukselle.

    Blogikirjoituksista käy ilmi, että asiakirjaa on levitelty ”luottamuksellisesti” konsernin sisällä ja jopa sen ulkopuolelle. Myös kaupunginjohtaja lienee saanut oman kappaleensa.

    No hätä. Raportista kiinnostuneet kääntyköön tarkastuslautakunnan esittelijän puoleen. Jos ottaa yhteyden kaupunginjohtajaan, asia hoituu hänenkin kautta. Viranhaltija on velvollinen siirtämään pyynnön toimivaltaiselle taholle.

    En keksi yhtään syytä, miksi raportti olisi nyt pidettävä salassa kaupungin viranomaisissa. Ja vaikka se voitaisiin jonkin lainkohdan nojalla pitääkin salassa, mitä järkeä tässä tiedotusratkaisussa on?

  21. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys kaikille,

    tässä ketjussa on tullut niin paljon asiaa, ja myös kommentoitavia kohtia, että ottaa hetken kirjoittaa tähän kattava oma kommentti.

    Väliaikatietona haluan vain kommentoida Leo Leppäsen vimeistä kommenttia (20).

    Otin yhteyttä tarkastaulautakunnan tarkastajaan Päivi Salméniin, ja hän kertoi, että minun pitää pyytää asiakirjoja jäähalliyhtiön hallitukselta, ja että hän voi välittää pyyntöni 15.12. pidettävälle hallitukselle. Ohjeet ovat kuulemma kaupungin juristilta, joten en usko yhteydenoton kaupunginjohtajaan muuttavan tilannetta.

    Allekirjoitan Leon viimeisen kommentin (20) viimeisen kappaleen sataprosenttisesti.

  22. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tere taas!
    Ja pikku pohdintaa iltojen iloksi: Kun tarla on päättänyt pyytää jonkun lausunnon omaan käyttöönsä, niin mikä instanssi ja kuka ”vetää raportin välistä” ja päättää tarkatuslautakunnan papereista ohi kaiken. Ja jos nyt Jäähalli-yhtiön hallituksen pitää käsitellä lausuntoa ja päättää sen julkistamisesta, niin kuka päätti aiemmin? Onko tää touhu hei enään kenenkään järjellisen hallussa!? Sen tiedän, että jos minä olisin vähäisemmässäkään määrin tästä vastuussa, niin giljotiini olisi jo pudonnut. Miten toimii nyt valtuuston pj? Jään odottamaan. Ja onko selitys, että kaikki on kunnossa?

  23. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Ja vertaus vielä pikaisesti, jos tämä antaisi perspektiiviä tähän kaupungin/jäähalliyhtiön toimintaan: Huomaatteko mitään stilistiikkaa siinä, että lätkäjoukkueen terämies teroittaisi jätkien luistinten terät kuperaksi tai koveraksi? Sanois vaan, että terässähän on, eikä saivarrella siinä? Tai jos pelaajille heiteltäis leftin ja raitin mailoja minkä mittasena tahansa? Maila kuin maila, eikä saivarrella! Ja kun kaikki ei seuraa lätkää, niin kai se hiihtojoukkueen voitelumestarikin saisi olla virassaan vuosi tolkulla vaikka vetelisi voiteet päälipuolelle. Sanois vaan, voiteet on menny suksiin , niinkuin pitikin! Älkää saivarrelko!

  24. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Iisakille

    Verkatehtaan osalta teki valtuusto (asukkaiden edustajat) aina päätöksen hankkeen laajenemisesta ja laajenemisen aiheuttamista kustannusksista. Avoimesti ja julkisesti hyvän hallintotavan mukaisesti.

    Jos kustannukset päätettyjen lisähankkeiden osalta uhkasivat nousta suunniteltua suuremmiksi, käsiteltiin asiaa taas avoimesti ja julkisesti ja eri tahot etsivät supistamis-/säästökohteita.

    Mielestäni tässä ei ole mitään koomista.

  25. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kari Ilkkala

    Koska tarkastusraportin on tilannut kaupunki (tarkastuslautakunta) ja valmis asiakirja on luovutettu tilaajalle, se on nyt julkinen, jollei laista löydy kohtaa, jonka nojalla se tai osa siitä on pidettävä salassa.

    Tilanne muuttuu toiseksi, jos Jäähalli Oy on tilannut tarkastusraportin, eikä yhtiö ole luovuttanut asiakirjaa kaupungille.

    Pyydä tarkastuslautakunnalle osoitetulla sähköisellä kirjeellä tarkastusraportti haltuusi sähköisessä muodossa. Se on halvin tapa saada asiakirja. Jos lautakunta kieltäytyy, saat päätöksen, jossa on muutoksenhakuohje. Tämän jälkeen harkitse, onko perusteita jatkotoimiin.

    Tervehtien
    Leo Leppänen
    p. 050 3441876

  26. avatar Juha Reinikainen sanoo:

    Ilkkalan kaupungilta saama vastaus hämmästyttää. Kaupungilla on erikoinen kuva asiakirjajulkisuudesta. Kansalaiset ovat lain edessä tasa-arvoisia, eli tiedotusvälineen edustajaa ei saa kohdella eri tavalla kuin muita.

    Joskus elämässäni olen törmännyt asiaan käänteisenä, eli periaatteessa ja käytännössäkin julkista asiaa ei haluta kertoa henkilölle, jonka tiedetään edustavan tiedotuvälinettä. Tällöin kaupunki, kunta tai muu julkisyhteisö, joka kenties on tällaista harrastanut, ottaa ennakkosensorin roolin. Tiedon julkisuudesta määrää laki ja julkistamisesta päättää jokainen tiedotusväline tahollaan.

    Ja Iisakille: jossain nettikeskustelussa, joka ehkä on täällä, sinä itse tukeuduit muistaakseni useasti siihen Ismo Soukolan nettikommenttiin, että keväisessä tarkastuslautakuntajutussamme oli mahdollisesti levitetty yksityiselämään liittyvää tietoa luvatta, mutta harkintavalta on jätetty asianosaiselle. Taisit jopa käyttää jotain trendikästä mutta niin kovin ärsyttävää huh huh -tyyppistä ilmausta.

    Nyt syksyllä Soukola ja kumppanit sitten ovatkin näköjään muuttuneet lakitieteellisestä auktoriteetista poliittisiksi kähmijöiksi.

  27. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Kiitos Leo neuvoista,

    pyyntö lähtee, sisältäen myös perustelupyynnön salassapidolle.

    Näet, jo TALA:n 24.11.2010 esityslistan po. pykälän valmisteluteksti pitää sisällään perustelemattoman maininnan siitä, että vastine on salassapidettävä JulkL 24.1 § 15 k. ja 17 k. nojalla. Iisakin palstakirjoittelun perusteella vain toinen Tuonosen lausunnoista oli varustettu tilintarkastajan toimesta leimalla (!!!) ”ei julkinen: JulKL. 24.9 § 15k”.

    JulkL 24 § sisältää vain kaksi momenttia, joten Iisakille lienee käynyt palstalla kirotusvirhe, tai sitten tilintarkastajalla on todella kummallinen leima… Tulkitsen nyt kuitenkin tilintarkastajankin tarkoittaneen 24.1 § 15 k. Viittaus 24.1 § 17 k on siten TALA:n valmistelijan tai kaupungin juristin lisäys.

    JulkL24.1 § 15 k. ja 17 k. sisältävät kumpikin useita toisistaan riippumattomia kriteereitä, joiden perusteella asiakirja tai sen osa voisi olla salassapidettävä. Esitetyssä muodossa TALA:n pykälä ja tehty päätös edellyttäisi, että Tuonosen kaikki vastineet kaikilta osiltaan täyttäisivät ainakin yhden kriteerin kummastakin viitatusta lainkohdasta.

    TALA:ssa esittelijänä toimii hallintosäännön mukaan TALA:n puheenjohtaja. Tätä kirjoittaessa en tiedä kuka on toiminut po. kokouksessa puheenjohtajana, mutta kaikella asiaan kuuluvalla kunnioituksella, en usko että sen paremmin pj (SDP) kuin vpj (KOK) on tehnyt salassapitopykälän käytön juridista analyysiä, vaan se on jätetty virkamiehille / kaupungin juristille. Koska päätösvalta, ja vastuu päätöksestä on silti viime kädessä lautakunnalla, olisi esityslistassa / kokouksessa tullut esittää perustelut mainittujen lainkohtien käytölle, sekä arvioida koskevatko ne kaikkia asiakirjoja kaikilta osiltaan. Onko sinulla Leo tähän kokeneena virkamiehenä poikkeava tai parempi näkemys?

    En käy tässä erittelemään käytettyjen lainkohtien sisältämiä kriteereitä, ne voi kukin helposti lukea vaikka Finlexistä. Itse en lain kohtien ja niiden käyttöä koskevan oikeuskäytännön valossa keksi, miten Tuonosen vastineet voisivat olla salassapidettäviä.

    Kyynisesti ajatellen perusteilla ei ole mitään merkitystäkään. Jos oikein ymmärrän, minun pitäisi pyytää Leon ohjeiden mukaan ensin päätös, jonka ollessa kielteinen siihen ensin oikaisupyyntö, ja sitten lähteä hallinto-oikeuteen testaamaan salassapitokriteereitä. Itse asia tässä ehtii mennä tietysti ohi, mikä on tarkoituskin, ellen sitten saa Tuonosen vastineita jäähalliyhtiöltä itseltään, tai joltakulta jolla ne jo ovat.

  28. avatar Jari Ranne sanoo:

    En tunne ko. lausuntojen ja salassapidon perustelujen yksityiskohtia, joten en pysty ottamaan niihin kantaa. Mutta alkuperäistä aihettani eli julkisen sektorin hankkeiden hyvän ja huonon hallintotyylin piirteitä on tässä luontevaa jatkaa. Nimittäin eräs yleinen piirre jälkimmäisissä on, että a) julistetaan salaiseksi sellaista, mitä ei tarvitsisi, b) salaamisen perustelut jäävät epämääräisiksi, c) on epäselvyyttä siitä, kuka ja milloin on päättänyt salassapidosta.

  29. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari

    Teit minulle kysymyksiä tänään (6.12.). Minusta nyt vielä ei kannata miettiä, miten mahdollinen oikaisuvaatimus ja valitus laaditaan. Toimita ensin tarkastuslautakunnalle asiakirjapyyntö. Jos tulee kielteinen päätös, lupaan auttaa korvauksetta jatkotoimissa.

    Olen avustanut muutamassa tällaisessa jutussa ja tähän asti olen aina seljättänyt kunnan viranhaltijat, viimeksi pari vuotta sitten Forssan henkilöstöpäällikön ja kaupunginjohtajan. Voi olla, että Hämeenlinnan kaupunki on vahvoilla tässä asiassa juridisesti. Mutta tiedotusvälineet eivät tykkää varmasti kielteisestä päätöksestä. Eli kaupunki ja Jäähalli Oy saavat takkiinsa eli brändiin tulee paha lommo. Tässä ovat ainekset jopa valtakunnan tason mediatapahtumalle. Onhan kaupungin tiedotuspolitiikan johdossa mm. kolme kokenutta toimittajaa!!

    Rattoisaa itsenäisyyspäivää!
    Leo Leppänen

  30. avatar iisakki sanoo:

    Terve kaikille,

    Minä olen jo oman kantani asiasta esittänyt, ja se on se, että mielestäni olisi kaupungin ja yhtiön edun mukaista julkistaa ko. selvitys.

    Mutta ei minulla ole asiassa toimivaltaa, vaikka Leon mukaan tässä vastataankin toimittajaporukalla tiedotuspolitiikasta. Kyse on Tarkastuslautakunnan tilaamasta paperista, joka koskee Jäähalli Oy:n asioita. Molemmat ovat ihan suvereeneja toimijoita ko. asiassa.

    Sepolle täytyy vielä todeta, että kovin erilainen käsitys meille jäi Verkatehtaan asian käsittelystä. Kyse oli siitä, että jokaisen valtuuston päätöksen jälkeen kustannukset karkasivat miljoonilla, sitten kustannuskehitystä yritettiin hallita jollain tasolla, kunnes jo käytännössä toteutuneet kustannukset tuotiin valtuuston hyväksyttäväksi. Tätä menettelyä esim. edesmennyt Lea Savolainen kritisoi erittäin painokkaasti. Valtuuston vaihtoehdot olivat tasan siinä, että keskeyttää koko pytingin rakentamisen tai myöntää rahat jo toteutuneisiin kustannuksiin. Muistaakseni Lea taisi jopa äänestyttää asian.

    Sama menettely tietysti jatkui urakan loppuun asti. Lopulliset kustannukset menivät jälleen reippaasti yli valtuuston asettamien rajojen, ja ne merkittiin kiltisti tiedoksi. Niin kuin tietysti pitikin, aivan samalla tavalla tapahtui jäähallin suhteen. Aina nämä rakennusurakat eivät vain mene niin kuin Strömsössa, vai miten se muotisanonta menee.

  31. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Iisakki!

    Luepa tarkkaan, mitä kirjoitin. En väittänyt, että vastaat toimittajaporukalla kaupungin tiedotuspolitiikasta. Oikaisit mutkia irrottamalla yhden lauseen asiayhteydestä. Näinhän toimittajatkin joskus toimivat.

    Tarkastuslautakunta on valtuuston työrukkanen, jonka toimivalta on itsenäinen. Keskeisissä tiedotuskäytännöissä lautakunta ei voi ja saa poiketa valtuuston strategisista lähtökohdista. Valtuuston hyväksymissä useissa ”paperinivaskoissa” korostetaan mm. avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Nyt tarkastusraportti on merkitty kokonaan salaiseksi, vaikka siihen ei liene yhtään asiallista perustetta. Ei ole liikesalaisuuksia, ei intiimejä henkilötietoja jne. Ilmeisesti asiakirjassa on selvitetty vain kaupungin omistaman yhtiön kirjanpitotapaa, kaupungin hyväksymän rakennushankkeen toteuttamista, verovarojen käyttöä ja neuvotteluja konsernijohdon kanssa.

    Jos/kun Kari Ilkkala kertoo pääkaupungin medialle, millaista salaamista esiintyy Hämeenlinnassa jonka hallintoeliitissä on kolme paikallistoimittajaa, olen varma, että asia mainitaan näyttävästi jutuissa. Tätä tarkoitin.

    Olet netissä tuominnut tarkastuslautakunnan menettelyn. Aiotko tehdä muutakin tällaisten tilanteiden estämiseksi vastaisuudessa kaupunki-konsernissa?

    Itse pääasiasta teen selväksi, että minulla on ollut koko ajan vankka kutina, että Kari Ilkkala ampui tykillä pikku virheitä.

    Tämän tason tilintarkastusyhteisöt eivät tee Jäähalli Oy:n tapaisten pikkuyhtiöiden tilintarkastuksissa ja niiden jälkiarvioinneissa väitettyjä bluffeja.

  32. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    ensiksi, kiitos avun tarjouksestasi.

    Olin kirjoittamassa kommenttia tähän ketjuun, kun Vattenfall ja Microsoft liittoutuivat aikeitani vastaan.

    Sillä välin kun kirjoitan tuon aikomani laajemman kommentin uudelleen, huomio liittyen pikku virheiden ampumiseen tykillä.

    Puuttumiseni Jäähalli Oy:n tilintarkastukseen on sekin irronnut laajemmasta kokonaisuudesta, eikä suinkaan ole käydyssä keskustelussa isoin tai pääasia. Käytetyt kirjanpitokäytänteet, ja esim. valmistelu- ja päätösesitysteksteissä käytetty puhetapa jne. ovat osa laajempaa tapaa käsitellä ja kuvata asiat liittyen Jarin tämän ketjun aiheeseen.

    Tilintarkastukseen puutuin, koska asioiden ”oikea ja laillinen” hoito pyrittiin todistamaan sillä, että senhän ovat tilintarkastajatkin hyväksyneet.

    Höpönhöpön, sillä tilintarkastajilla ei pääsääntöisesti ole aikaa, eikä pikku yhtiöissä mielenkiintoakaan penkoa tilejä kovin tarkasti.

    Siinä Leo olet oikeassa, että pikku yhtiöiden tilintarkastuksissa tilintarkastajat eivät tee bluffeja (joita en ole edes väittänyt tilintarkastajien tehneen), vaan pikku yhtiöissä tilintarkastajat eivät tee juuri mitään (mikä on häpeä), ja siksi alkeellisetkin virheet ja tarkoitushakuiset käytänteet pääsevät läpi. Kun yhtiön kaikki velat ovat kaupungin takaamia, yhtiöllä ei ole verojen maksua näköpiirissä ihmiskunnan jäljellä olevan historian aikana, eikä kukaan usko että tilinpäätöstä lukee kukaan muu kuin hallitus ja kaupungin orpo yhtiökokousedustaja, niin paljonko kannattaa laittaa ruutia tarkastukseen, tai esim. toimintakertomukseen, joka on oleellinen osa tilinpäätöstä ja tarkastuksen kohdetta?

    Mutta tästä lisää toivottavasti myöhemmin tänään. Merkitköön tämä minulle kertausoppituntia Save-nappulan käytöstä…

  33. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Jari,

    Kiitos mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi.

    Tunnistan kuvaamasi asiat hyvin, mutta olen itse otsikoinut ne mielessäni ja kirjoituksissani toisin – olen käyttänyt esim. käsitettä ”älyllinen epärehellisyys”, koska uskon lukijoiden yleisesti mieltävän mitä se tarkoittaa.

    Nyt kun olet ottanut esille käsitteet hallintokulttuuri ja kieli, kattaisin meidän molempien huomiot käsitteellä hallinnon diskurssit eli puhetavat. Joillekin diskurssi jo kertoo tarvittavan, mutta jos ei, niin suomenkielinen vastaava termi ”puhetapa” kattaa tässä yhteydessä kaikki kommunikaation tavat ja mediat: puhutun kielen, kirjoitetut tekstit, kuvat, taulukot jne. Kaikessa tiedon esityksessä tehdään tietoisia (tai tiedostamattomia) valintoja halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Ei olekaan sattumaa, että tunnistamme Hämeenlinnan hallinnossa erilaisia kulttuureita tai puhetapoja.

    En syvenny em. käsitteisiin sen enempää, vaan keskityn kuvaamaan miten demokraattisen päätöksenteon kannalta kielteiset puhetavat ilmenevät Hämeenlinnan hallinnossa.

    Olen aikaisemmissa kirjoituksissani kiinnittänyt huomiota tapaan, jolla esim. Laserplus Oy:n, Teknologiakeskus Innopark Oy:n ja Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n asioita on esitetty, ja miten ja millä tiedoilla niistä on päätetty ja päätetään.

    Kaupunkikonsernin yhtiöiden etenkin taloudellisten asioiden käsittelyssä on selkeästi kaksi erillistä tietovirtaa. Julkisessa tietovirrassa yhtiöiden kirjeet, esitykset, arviot tms. asiakirjat tulevat julkisiksi osana luottamuselinten, kuten kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistoja ja pöytäkirjoja. Nämä tiedot ovat ainakin periaatteessa kaikkien nähtävillä. Niissä asiat esitetään yltiöpositiivisesti, erittäin tarkoitushakuisesti ja osin suorastaan totuuden vastaisesti.

    Sitten on erikseen epävirallinen tietovirta, josta ei pöytäkirjoja jää, ja johon ei suinkaan osallistu kaikki nekään päätöksentekijät, jotka lopulta joutuvat tehdyistä päätöksistä vastaamaan. Tiedän tämän koskevan kaupunginhallitusta, valtuustosta puhumattakaan. Yhteisöiden hallitusten jäsenet taas ovat pääsääntöisesti kirjaimellisesti kahvilla, ei siksi, että he olisivat pahiksia, vaan ainoastaan siksi, että kompetenssi ei riitä.

    Hyvänä esimerkkinä eri tietovirroista on Innoparkin Visa-lainojen uudelleenjärjestelyihin liittyvä ”julkinen” informaatio, ja sen takana kulkenut epävirallinen informaatio. On selvää, että yhtiön tilanne on taustoitettu muutoinkin kuin päätöksentekoketjussa nähtävillä seikoilla. Mistä sitten voidaan tietää, miten, kenen kanssa ja mitä on sovittu kaupunginhallitukseen tuotavaksi? Käydyissä keskusteluissa on johtavien luottamushenkilöiden kommenteista saanut sen kuvan, että kyseessä on hyväksyttävä, normaalina pidettävä, ja jopa asioiden hoidon kannalta tarpeellinen käytäntö.

    Esim. Innoparkin tapauksessa kaupunginhallitukselle esitetyissä kirjeissä, ja myöhemmin tarkastuslautakunnalle esitetyissä arvioissa ja selvityksissä pajunköysi oli vain niin tukevaa, että siihen oli jo pakko jonkun kompastua. Epäonnekseni se olin minä, eikä ”pillin viheltäjät” ole koskaan olleet päättäjien keskuudessa suosittua sakkia.

    Kuitenkin, millaisen kuvan kunnallisesta demokratiastamme antaa se, jos kaupunginhallituksessa nuijitaan päätöksiä pöytään asiakirjoilla, joista esittelijät ja vähintään osa hallituksen jäsenistä tietää, että ne eivät anna oikeaa kuvaa asioista. Jos päätöksenteko perustuu tosiasiallisesti vain luottamushenkilöiden päässä olevaan, asiakirjoista oleellisesti poikkeavaan tietoon, ja päätöksenteon kannalta riittävän monen henkilön erikseen sovittuun yhteistyöhön, mitä demokratiasta tai hallinnon julkisuusperiaatteesta on jäljellä? Tästä ajatusmallista on erittäin lyhyt, ja jäähalliyhtiön tapauksessa jo kuljettu matka siihen, että koko virallinen menettely jätetään väliin – asianhan voi aina jälkikäteenkin paikata kun on selvillä, mitä luottamuselimessä kannattaisi päättää ja kirjata.

    Tulkinta viranomaisten toiminnan julkisuudesta näyttää nyt olevankin se, että koska asiakirjoja ei lähtökohtaisesti voida tai haluta julistaa salaiseksi, niihin ei kirjata kaikkea, tai ainakaan totuuden mukaisesti. Heti, kun ”systeemiin” tuli ulkoa asiakirja jonka sisältöä ei voitu kontrolloida, se julistettiin salaiseksi (jäähalliyhtiön tilintarkastajan lausunto). Tähän liittyen ainoa seikka, josta kritisoin tarkastuslautakuntaa, on se, että se ei pyytänyt tai kirjauttanut pöytäkirjaan tarkkoja perusteluita sille, mitkä nimenomaiset JulkL 24.1 § 15 k ja 17 k salassapidon edellytykset asiakirjat täyttivät. Jäähalliyhtiön hallinnon toiminta vastineen jakelussa taas alittaa kaikki rimat, mutta on asiayhteydessään ymmärrettävää – Ilkkalaa ei koeta yhtiön johdon ylimmäksi ystäväksi, vaikka tässä ei olekaan mitään henkilökohtaista minun puoleltani.

    Jäähalliyhtiön tilintarkastusjupakan yhteydessä minua on syytetty debet-kredit-saivartelusta. Tilintarkastuksen oikeellisuus ei todellakaan ole jäähallikeskustelun isoin tai tärkein seikka, mutta sen irrottaminen omaksi keskustelussa revittäväksi sukakseen palvelee keskustelun ohjaamista pois ydinasioista, aivan kuten sekin, että keskusteluun otetaan pahikseksi mukaan HPK.

    Kaupungin ja jäähalliyhtiön (kuten Innoparkinkin) kirjanpitokäytänteet ovat osa niitä koskevaa diskurssia eli puhetapaa. Sillä miten esim. avustukset puretaan auki kaupungin talousarviossa / tilinpäätöksessä ja vastaavasti eritellään ja käsitellään vastaanottavan yhtiön kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä, on oleellinen osa toiminnasta annettavaa (tai oikeammin, antamatta jätettävää) kuvaa. Systemaattinen tappion tekeminen palvelee samaa tarkoitusta, eli sen asian hämärtämistä, mitä toiminta oikeasti vuositasolla pitkällä jänteellä maksaa. Ylipitkät poistoaikataulut ovat vakava koko kunnallistaloudenkin ongelma, mutta pienessä yhtiössä johtavat pitkän päälle todella absurdeihin tilanteisiin.

    Oleellista on kuitenkin sen päätöksenteon avoimuus, rehellisyys ja dokumentointi, jolla erilaisiin hankkeisiin alun perinkin lähdetään, miten niiden rahantarve arvotetaan verrattuna muihin tarpeisiin, millaisia konkreettisia, mitattavia tavoitteita hankkeille asetetaan, miten riskejä ja tuloksia seurataan, ja miten tarvittaessa ja ajoissa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Jarin kirjoitus kuvasi hyvin toimivaa tässä tarkoitettua prosessia.

    Minusta Jarin tämän ketjun aloittaneen kirjoituksen lopussa on hyvä neuvo: kuunnelkaa herkällä korvalla minkälainen puhetapa on käytössä. Se kertoo paljon, ja tarvittaessa soittaa kriittisesti ja itsenäisesti ajattelevan päättäjän hälytyskelloja.

  34. avatar iisakki sanoo:

    Moi Leo,

    kysyit aionko tehdä jotain muuta Tarkastuslautakunnan tiedotuspolitiikan muuttamiseksi. Itse asiassa olen yrittänyt vaikuttaa siihen kohtuullisen vahvoin keinoin jo viime keväänä, kun vaadin lautakunnalta selvitystä sen koko talven kestäneestä istumisesta tilintarkastusyhtiöön ja kaupunginjohtoon liittyvien asioiden ja väitteiden päällä. Se oli vähintäänkin erikoista, kun edes suoraan kysyttäessä ei saanut mitään tietoja, mutta samaan aikaan asioista kirjoitettiin hyvinkin yksityiskohtaisesti Keski-Häme-lehdessä.

    Itse asiassa tarkastuslautakunta on ainoa taho, minkä kanssa minulla on 10 vuoden ”uran” aikana ollut mitään ongelmia tiedonsaannin tai avoimuuden kanssa.

    Mutta siellä ei lautakunnan sisälläkään ole tiedonkulku ehkä niin kovin jouheaa. Hannu Kärpänen paljasti lopulta kevään selvityksissä, että kun ex-tilintarkastaja otti häneen yhteyttä epäilyksineen, Kärpänen kertoi niistä vain perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajille. Esimerkiksi puheenjohtajille tai kaupunginjohdolle hän ei nähnyt tarpeelliseksi kertoa mitään pitkään aikaan.

    Kuten olen sanonut, tarkastuslautakunnan tulisi mielestäni julkistaa nämä Ilkkalan väitteitä koskevat asiakirjat ja yritän vaikuttaa omalta osaltani asiaan, miten voin.

  35. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Vastaan vain omasta, yhden Hämeenlinnan tarkasuslautakunnan jäsenen puolesta.

    TARLA pyysi lausuntoa – Hämeen Sanomien medioissa käsitellyn – kaupunkilainen Kari Ilkkalan Hämeenlinnan Jäähalli Oyn taloudellista tilaa koskeneeseen tarkastuslautakunnalle osoitettuun (9.10.2010) kirjeeseen vastaamiseksi. TARLA ei pyytänyt lausuntoa yleisöosastokirjoituksiin, vaikka niihinkin saimme vastineita, mutta näitä lautakunta ei käsitellyt. TARLA ei kirjoittanut tilaamaansa lausuntoon sen olevan salainen, vaan ’ei julkiseksi’ lausuntonsa merkitsivät lausunnon laatijat itse.
    Liisa Hallila

  36. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Liisa Hallila,

    kiitos, tämä oli kovin mielenkiintoinen tieto.

    Laista viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei löydy kohtaa, jossa asiakirja voidaan julistaa salaiseksi pelkästään asiakirjan toimittajan omasta pyynnöstä tai vaatimuksesta.

    JulkL 7.1 §:
    ”Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen

    Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä.”

    ja

    JulkL 22.1 §:

    ”Asiakirjasalaisuus

    Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.”

    Tiedän, että kiusaus pyytää viranomaiselle lähettämiään asiapapereita salaiseksi on suuri, mutta vastuu JulkL:n salassapitosäännösten soveltamisesta kuuluu lopulta viranomaiselle.

  37. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Kiitos itsellesi Kari Ilkkala, monesta kirjoituksestadi samalla kertaa. Oppia ikä kaikki. Ehkä nyt otimme taas askeleen eteenpäin sen kuuluisan avoimuuden tiellä.

  38. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Iisakin kirjoituksia saisi olla koko ajan oikomassa, mutta laitetaan nyt edes jotain pientä. Ensiksikin, jos minä olisin ollessani Hauhon valtuuston pj tai hall pj, yhtä huonomuistinen, huonokuuloinen tms, kuin Iisakki edelläkin taas kirjoittaa, niin en olisi voinut tehtävässäni jatkaa. Annoin aikoinani jopa valtuustosalissa selvityksen nimistä ja järjestyksestä kehen ltk:n jäseniin olin hetimiten yhteydessä (kun asiasta ensikerran kuulin), ennen kokousta. Iisakin mainitsemien yhden vasemmistoliittolaisen ja yhden perussuomalaisen lisäksi olin yhteydessä kolmeen kokoomusedustajaan (Dahlgren, Viskari(face to face), Kaivosoja) sekä yritin tavoittaa kahta demaria(Tuominen, Mäkelä) sekä keskustan Hallilaan. Nämä valinnat siksi, että nämä numerot olivat puhelimessani entuudestaan.
    Se ero meillä Iisakki vieläkin on, – mun luonto ei salli vieläkään kirjoittaa ihan skeidaa.
    T.HK

Jätä kommentti

css.php