Mihin sijoitettu euro tuo parhaan hyödyn terveydenhuollossa?

Terveystaloustiede kunniaan! Niinpä niin, mutta päätöksenteossa se näkyy vain niukasti. Jos näkyisi, niin miten? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että päätösten valmistelussa lasketaan kunkin vaihtoehdon kustannusvaikutukset pitkällä tähtäyksellä.

Eihän se tietenkään aina helppoa ole, kun terveys tai sen palauttaminen on riippuvainen kovin monesta tekijästä. Ja ihmiselämä ei tunnetusti mene muottien mukaan. Enemmän pelataan todennäköisyyksillä kuin varmoilla ennustuksilla. Silti kustannusvaikutuksia voidaan arvioida – ja useimmiten riittävän suurella tarkkuudella. Asiantunteva ryhmä pystyy yllättävän hyvin arvioimaan terveyspäätösten pidemmän ajan kustannusvaikutukset. Kysykääpä terveysammattilaisilta, minkälaisia rahallisia hyötyjä ja haittoja on pidemmän päälle kullakin vaihtoehdolla tai toimenpiteellä, niin yllättävän helposti he osaavat vastata siihen – jopa sellaisetkin, jotka ensin sanovat, että niitä on vaikea laskea.

Esimerkiksi ennaltaehkäisyyn ja työturvallisuuteen sijoittaminen on tunnetusti paljon halvempaa kuin jo tapahtuneiden vaurioiden korjailu. Vaikuttava ja pitkäjänteinen opastaminen on halvempaa kuin opastamisen puutteiden seuraukset. Kehittämisestä innostunut organisaation on tuottavampi kuin perinteisiin jämähtänyt. Perusteltujen muutosten teko taitavasti ja ripeästi maksaa vähemmän kuin sen välttäminen tai muutoksen aiheuttamat tilapäiset mielipahat. Osallistava ja avoin organisaatio on innovatiivisempi ja tuottavampi kuin hierarkinen ja sulkeutunut. Omatoimisuuden tukeminen on kannattavampaa kuin laitostuminen. Ja jos haluaa sijoituksilleen tosi suuren tuoton, kannattaa sijoittaa lasten ja nuorten terveisiin elämäntapoihin, sosiaalisuuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin. Ne kun vaikuttavat laajalti myös terveydenhuollon kustannuksiin.

Ja kun elämässä ennaltaehkäisystä huolimatta sattuu ja tapahtuu, niin ongelmatilanteiden ja sairastumisten hoito nopeasti ja laadukkaasti on pidemmän päälle selkeästi myös rahallisesti kannattavampaa kuin hidastelu tai hutiloiden hoitaminen. Ja prosessien puutteet, yhteistyön kangertelut ja toimien päällekkäisyydet tulevat helposti kalliimmiksi kuin niiden sujuvuus – jopa lyhyelläkin aikajänteellä. Vaikuttava panostus optimaaliseen kohtaan on tuottavinta.

Niin, esimerkkejä löytyy paljon yhtä hyvin laajoilla kuin yksittäisten toimenpiteidenkin tasolla. Mutta miksi silti terveyspäätösten valmisteluteksteistä varsinkin julkisella sektorilla löytyy edelleen kovin niukasti pidemmän ajan kustannusarvioita ja -laskelmia? Silti samaan aikaan mitä erilaisimpia päätöksiä perustellaan myös juuri rahalla tai sen puutteella. Tilannetta selittävien syiden lista lienee pitkä, mutta muutamia keskeisiä sieltä nousee helposti esiin. Rahanäkökulmaa on jo opittu enemmän ajattelemaan, mutta lähinnä vuosibudjetin näkökulmasta. Budjetissa on pysyttävä ja sen mukaan toimittava. Mutta vuosibudjettiajattelu ei ole riittävä terveysasioissa, joissa vaikutusketjut vaativat usein pidemmän tarkastelujakson. Nykykäytäntö palkitsee vuosibudjetissa pysymisestä, ei pidemmän ajan tuottavuudesta. Toiseksi eri tahojen talousintressit eivät kohtaa silloin, kun kuluja ja tuottoja katsotaan vain oman budjetin osalta, vaikka terveydenhuollon monet vaikuttavat prosessit kulkevat monen tahon kautta. Kolmanneksi hyvää ja pitkän tähtäyksen terveystalouslaskentaa ei julkisissa terveydenhuolto-organisaatiossa palkita eikä sen puutteesta rangaista. Ja neljänneksi asian vaatimia taitoja ja tottumuksia saattaa puuttua vähän joka tasolta, ruohonjuuritasolta päättäviin luottamuselimiin asti.

Kommentti artikkeliin “Mihin sijoitettu euro tuo parhaan hyödyn terveydenhuollossa?”
  1. avatar Pimu sanoo:

    Suuri syy siihen miksi terveystaloustiede ei ole muodikasta on varmaan siinä, että moni siihen liittyvä asia on kuin suoraan itänaapurin aiemmasta hallintomallista ja siksi täydellisessä ristiriidassa viime vuosien uusliberalismin oppien kanssa. Kyllä ihmisen on saatava tuhota terveytensä omilla rahoillaan ihan oman mielen mukaan, voisi olla nykypäivän motto. Koko alaa kattava ”viisivuotissuunnitelma” jättää myös niin kovin vähän tilaa välistävetäjille ja terveydenhuollolla bisnestä tekeville, että nykyisessä mielipideilmastossa on vaikea kuvitella, että tilanne tästä oleellisesti muuttuisi lähiaikoina. Sitten kun soppaan lisätään vielä aluepoliittiset näkökohdat niin puhtaalle järjenkäytölle terveydenhuollon kehittämisessä jää aika vähän tilaa.

Jätä kommentti

css.php